Aiemman postauksemme pohjalta psykologiharjoittelijamme Anniina alkoi pohtia omaa ammatinvalintaansa ja sen polkua. Oman jutun löytäminen ei aina ole helppoa tai suoraviivaista ja vaatii aikaa, kuten Anniinakin huomasi.

Minusta on aina ollut mukavaa kuunnella muiden juttuja. Tykkään seurata ihmisten toimintaa ja olen aidosti kiinnostunut muista ihmisistä. Lisäksi minulle on tärkeää pyrkiä aina auttamaan muita. Niinpä valitsin psykologian opinnot, koska uskon tässä ammatissa pääseväni toteuttamaan juuri niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Vaikka psykologian opinnot tuntuvat näin jälkeenpäin hyvinkin selkeältä valinnalta, ei opintojen tai ammatin valinta ollut ollenkaan selvää minulle vielä muutama vuosi sitten.

Lapsena unelma-ammattini oli olla maailmankuulu pop-laulaja tai Hollywood-näyttelijätär. Kuitenkin vuosien saatossa nämä suureelliset haaveet väistyivät pikkuhiljaa ja tilalle tuli monia muita ammatteja kuten toimittaja tai lääkäri. Jo pienenä pidin koulusta paljon. Olin kiinnostunut monista eri aineista ja halusin vain oppia koko ajan lisää. Vielä lukiossakin pidin opiskelusta sen verran, että koin luonnolliseksi lähteä jatkamaan samalla polulla valmistumisen jälkeenkin. Minulla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan siitä, mitä haluaisin opiskella. Pidin esimerkiksi kielistä, mutta taas toisaalta historiasta. Lopulta yllätyksekseni päädyin opiskelemaan tietojärjestelmätieteitä. Yliopistossa opiskelu oli mielestäni mukavaa, mutta itse pääaineeni opinnoista en ollut ollenkaan kiinnostunut. Hyvin pian olikin selvää, että en halunnut opiskella tätä alaa.

Seuraavaksi halusin tehdä jotain sellaista mistä varmasti pidän ja niinpä hain jo puolen vuoden päästä opiskelemaan muusikoksi. Musiikki ja varsinkin laulaminen on aina ollut rakas harrastukseni, joten ajattelin, että mikä voisi olla parempaa kuin tehdä harrastuksesta ammatti. Muusikko-opinnot olivatkin aivan mahtavaa aikaa. Tapasin monet parhaista ystävistäni tuolloin ja ikinä ei opiskelu ole ollut niin hauskaa kuin silloin! Kuitenkin koko näiden opintojen ajan koin, että haluan opiskella vielä jotain muuta. Vaikka musiikista ei sitten tullutkaan minulle ihan lopullista ammattia, niin en vaihtaisi tuota kokemusta mihinkään, varsinkin kun opintojen loppuvaiheessa löysin tulevan ammattini. Viimeisenä lukukautena meidän piti tehdä opinnäytetyö, jonka itse tein esiintymisjännityksestä. Tätä työtä tehdessä huomasin pitkästä aikaa lukevani oppikirjoja, joiden lukemisesta oikeasti nautin. Pian aloinkin pohtia, voisiko tässä olla juuri se minulle sopiva ala. Pienen harkinnan jälkeen päätin, että psykologia todellakin on juuri sitä, mitä haluan tehdä.

Nyt kun olen aivan opintojeni loppuvaiheessa, koen yhä varmemmin, että olen valinnut juuri itselleni sopivan alan. Harjoittelun aikana olen jo päässyt tekemään ihan käytännön työtä asiakkaiden kanssa, mikä on ollut juuri sellaista kuin toivoinkin. Ja vaikka minulla kesti jonkun aikaa löytää se minun ala, niin olen kuitenkin tyytyväinen kaikkiin niihin vaiheisiin, mitä sain kokea matkallani tänne.

Anniina Selänne,

Psykologiharjoittelija, Keski-Suomen TE-toimisto

PS. Tarvitsisitko sinä juttuseuraa sen oman ammatin valintaan? Tutustu ammatinvalinnan palveluihimme verkkosivuillamme.