Se oli maaliskuuta 2020, kun otin hiihtolomakohteeksi etelän. Julkisuudessa oli näkynyt tietoja Kiinan Wuhanissa leviävästä uudesta viruksesta, mutta ei käynyt mielessä, että maailmanlaajuinen pandemia voisi olla realismia nykypäivänä. Viikon ehdin nauttia hitaista aamiaisista terassilla, merellisistä aamu-uinneista sekä tuntien vaeltelusta vanhoissa kortteleissa, kirkoissa ja puistoissa, kunnes uutislähetyksissä alkoi näkyä järkyttäviä uutiskuvia maailmalta. Kansainvälinen uutiskuvasto ei saavuttanut Suomea siinä laajuudessa kuin se oli nähtävissä BBC:llä tai CNN:llä.
Toinen lomaviikko meni rajoitusten keskellä. Ruokakauppaan sai mennä, mutta puistossa maleksiminen johti nopeasti poliisin puheille. Hotellissa suljettiin kaikki ruokailutiloja lukuun ottamatta. Kattoterassikin rajattiin nauhoilla, kun valvontahelikopteri oli nähnyt yläilmoista, että sitä käytettiin ulkoiluun.
Suomi järjesti evakuointilentoja kotimaahan. Niihin liittyen käytiin vertailevaa keskustelua matkailijoiden kesken. Aina, kun joku sai tiedon lennosta, kiinnostuneita riitti ympärillä. Hotelli tyhjeni päivä päivältä. Sekaannus lentolipuissa oli johtaa lentokentällä vietettyyn yöhön, koska taksit eivät kuljettaneet enää ketään takaisin kaupunkiin. Maailma sulkeutui.
Työttömien aalto
Paluun jälkeinen arki alkoi etätyössä, vapaaehtoisessa karanteenissa ja koronakokouksissa, joita oli päivittäin useita. Sijaiset olivat käynnistäneet koronatoimet lomani aikana esimerkillisesti. Koronan myötä tuli laajamittainen etätyö, lomautettujen aalto, työttömien aalto, ja työttömien yrittäjien aalto. Tulivat rajoitustoimet, koronakaranteenit, poikkeuslait, koronatuet ja erillisrahoitusta TE-toimistoille koronan aiheuttamiin lisätehtäviin. Asiakasmäärien kasvu oli niin mittava, että henkilöstöä jouduttiin siirtämään eri tehtäväalueilta hoitamaan ruuhkia.
Työllisyydenhoidon saralla samaan aikaa uusi hallitus laati työllisyyspolitiikan suuntaviivoja, kuten työllisyyden kuntakokeiluja, pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta, Työkanava Oy:tä sekä TE-palvelujen siirtoa paikallistasolle.
Vuosi 2021 alkoikin työllisyyden kuntakokeilujen valmistelun merkeissä. Maaliskuussa henkilöstöä siirtyi kokeilukuntiin ja yhteistyö kokeilukuntien kanssa tiivistyi entisestään. Keväällä hallitus teki päätöksen TE-palvelujen pysyvästä siirrosta kuntiin vuonna 2024.
Rekrytointien syksy
Pian koronan taltuttamiseen saatiin rokotteet ja tuli seesteisempiä aikoja, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotuskattavuus kasvoi. Odotettiin paluuta normaaliin ja mahdollisuutta tavata asiakkaita ja kumppaneita jälleen kasvokkain.
TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen vuoden 21 syksyä värittivät Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottoon liittyvät mittavat 65 uuden viran rekrytoinnit.
2020-luvun alku on ollut Keski-Suomelle myös rakennemuutosten aikaa. Säynätsalon vaneritehtaan lakkauttamista seurasi Jämsän Kaipolan tehtaan lakkauttaminen ja tämän jälkeen turvealan alasajo. TE-toimisto on saanut runsaasti kiitosta rakennemuutostilanteiden hoidosta, ja omalta osaltamme haluamme kiittää sidosryhmiä hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä näissä tehtävissä.
Valoa horisontissa
Vuonna 2021 on alkanut näkyä myös selvää elpymistä työmarkkinoilla. Lokakuussa 14 Keski-Suomen kuntaa oli alle 10 prosentin työttömyydessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi sekä tuotannollisilla että asiantuntija-aloilla. Työmarkkinat ovat kääntyneet työnhakijan markkinoiksi. Tästä johtuen työnantajien kiinnostus rekrytointikoulutuksia sekä TE-toimiston Miitti- ja TE-live-rekrytointitapahtumia kohtaan on ollut vahvaa. Myös työnhakijoiden kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut, mikä näkyy starttirahan kysynnässä.
Samalla kun Kaipolasta on alkanut useita uusia polkuja henkilötasolla, on Keski-Suomessa vireillä useita kiinnostavia yrityshankkeita. Kaipola Green Port, Metsä Groupin laajeneminen Äänekoskella, tekstiilikuitujen kehitystyö, Keuruun kuorma-autojen konversiotehdas – vain muutamia mainitakseni. Myös monet Keski-Suomen tärkeistä kivijalkayrityksistä kehittyvät ja rekrytoivat uutta työvoimaa. Kaikki tämä kertoo siitä, että Keski-Suomi on uudistumassa ja tiellä bio- ja digitalouden aallonharjalle.
Tätä joulutervehdystä kirjoittaessani kaksi koronavuotta sekoittuvat toisiinsa, koska ajan kulku on ikään kuin kiihtynyt ja tapahtumat nivoutuvat toisiinsa muodostaen tämän hetken. Korona-ajalla on paljon opetuksia meille. Keski-Suomen TE-palveluissa ne liittyvät henkilöstön ja sidosryhmäkumppanien ammattitaidon, osaamisen, sitoutumisen, välittämisen, päämäärätietoisuuden ja sitkeyden suureen merkitykseen asiakastyössä, yhteistyössä ja onnistumisessa.
Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja tunnelmallista joulun aikaa sekä sidosryhmäkumppaneille että henkilöstölle niin TE-toimistossa kuin työllisyyden kuntakokeiluissa.
Tuula Säynätmäki
Keski-Suomen TE-toimiston johtaja
Töiden välillä 