Ammatinvalinta on asia, joka koskee kaikkia työikäisiä ja -kuntoisia. Se on myös asia, joka meitä kaikkia mietityttää enemmän tai vähemmän, halusi sitä tai ei. Joillekin on selvää jo pienestä pitäen, mitä elämältään haluaa, mutta omaan työkokemukseeni peilaten väittäisin, että suurimmalle osalle meistä ammatinvalinta ei ole ollut itsestäänselvyys tai helppo asia. Valitseeko itse tulevan ammattinsa vai käykö sittenkin niin, että ammatti valitsee sinut? Ammatinvalinta on voinut olla sattumien summa tai mahdollisesti koulutukseen on ajauduttu esimerkiksi vanhempien toiveesta tai kannustuksesta. Joskus alavalinta on näin toimien voinut osua kohdalleen, joskus taas mielekäskään koulutus ja ammatti eivät ole johtaneet työhön ja ammattia on siten jouduttu vaihtamaan.

Millainen olen, mitä työltäni ja työkavereiltani haluan, mikä on minulle tärkeää ja mihin sovellun?

Tuntuu, että nykyaikana ammatinvalintaan vaikuttaa ehkä enemmän tekijöitä, kuin vaikkapa muutamia vuosia (tai kymmeniä) sitten, kun itse mietin tulevaa ammattiani. Itse lähdin opiskelemaan alaa, joka kiinnosti, mutta josta ei ollut oikeastaan mitään kunnollista kuvaa. Vain erään vanhan pelikaverini kertomukset. Juuri omaehtoinen kiinnostus jotakin alaa kohtaan on kuitenkin mielestäni se tärkein lähtökohta ammatin pohtimiselle. Toisena tärkeänä tekijänä nostaisin esille omat kyvyt, eli onko kyseinen koulutus ja ammatti itselle sopiva, riittävän haastava ja omia vahvuuksia hyödyntävä. Kolmantena tekijänä nostaisin esille persoonallisuuden. Millainen olen, mitä työltäni ja työkavereiltani haluan, mikä on minulle tärkeää ja mihin sovellun? Jos nämä edellä mainitut asiat koulutuksessa tai työssä toteutuvat, voisin väittää, että työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ja tätä kautta myös oman parhaan panoksen antaminen nousevat vahvemmin esille. Silloin työstä on mahdollista nauttia työnimua tuntien.

Tänä päivänä näen omassa työssäni yhä enenevässä määrin sitä, että koulutuksiin hakeudutaan edellä mainitsemiani tekijöitä enemmän varman työn perässä. Mutta mistä sitä varmaa työtä sitten saa? Koen, että on aika mahdotonta osata ennustaa, kuka työtä saa, riippumatta tutkinnosta, jolla työtä haetaan. Jos koulutukseen hakeutumisen kriteereinä ovat varma työpaikka ja raha, menetetään mielestäni turhan paljon potentiaalia tehdä sitä, missä oikeasti oltaisiin hyviä. Yksi tärkeä tekijä ammatinvalinnassa on myös yksilön terveys. Sanoisin, että mene aina terveys edellä eli mahdolliset terveydelliset tai muut rajoitteet työn suhteen kannattaa ottaa jo alusta alkaen huomioon valinnoissasi.

Vain kokeilemalla saa realistisen kuvan työstä ja saa tietää, pitääkö jostain työstä ja sopiiko se itselle.

Jos ammattialaansa ei ole vielä löytänyt, kannattaa kartoittaa harrastuksiaan. Vosiko niistä olla jopa ammatiksi? Toisaalta kaikista mielenkiinnon kohteista ei tarvitse tulla ammattia. Jos ei tiedä minne haluaa tai ei pääse haluamaansa koulutukseen, voisi apuna ammatin etsimisessä olla TE-toimiston palveluvalikoimasta työkokeilu. Vain kokeilemalla saa realistisen kuvan työstä ja saa tietää, pitääkö jostain työstä ja sopiiko se itselle. Voihan käydä myös niin, että ollessasi työkokeilussa, työ valitseekin sinut eli huomaat nauttivasi jostakin työstä niin paljon, että haluat kouluttautua sille alalle, vaikka se ei alun perin ollutkaan aikomuksenasi.

Ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu voi antaa sinulle vaihtoehtoisia ajatusmalleja ja avata silmiäsi näkemään omia erityisvahvuuksiasi tai kiinnostuksen kohteitasi.

Jos sinulle tulee lisäkysymyksiä mieleen, voit olla yhteydessä Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjaukseen. Siellä sinua auttaa mielellään joukko psykologeja itseäsi askarruttavissa kysymyksissä ja mikä parasta, nämä palvelut ovat ilmaisia. Tapaamisissa syvennytään tilanteeseesi (myös mahdollisten rajoitteiden osalta) ja keskustelujen lisäksi siellä voidaan tehdä myös testejä, joiden avulla saadaan tietoa persoonastasi, lahjakkuudestasi ja mielenkiinnon kohteistasi. Ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu voi antaa sinulle vaihtoehtoisia ajatusmalleja ja avata silmiäsi näkemään omia erityisvahvuuksiasi tai kiinnostuksen kohteitasi. Jos koet avun tarvetta tällä saralla, ota rohkeasti meihin yhteyttä!

Muistilista:

1.  Mieti minkälainen ihminen olet. Mitkä ovat vahvuutesi ja missä työssä ne pääsisivät esille?
2.  Mistä olet haaveillut? Missä työssä haaveesi toteutuisivat?
3.  Hae tietoa haaveilemastasi työstä eri lähteistä.
4.  Älä jätä opiskelupaikan hakua yhden vaihtoehdon varaan.
5.  Olisiko nyt mahdollisuus laajentaa omia piirejä ja hakeutua toiselle paikkakunnalle opiskelemaan?
6.  Jäitkö rannalle? Pidä välivuosi ja mene työkokeiluun hakemasi alan työpaikkaan.
7.  Mielenkiinto alaa kohtaan on tärkeää, mutta muista pohtia myös alan työllistymismahdollisuuksia.
8.  Ole sinnikäs. Älä luovuta, vaikka tulee vastoinkäymisiä.
9.  Elämässä tulee hutivalintoja, kaikille. Älä välitä, vaan etsi uusi urapolku.
10.  Jos et tiedä minne hakea, työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapalveluista saat apua.

 

Antti Järvinen
Ohjaamopsykologi, Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu

 

Mistä saan lisätietoa?

Voit ottaa yhteyttä Keski-Suomen TE-palveluiden ammatinvalintapsykologeihin soittamalla ajanvarausnumeroon tiistaisin ja torstaisin klo 9-10, puh. 0295 046 242.

Jos olet nuori (alle 30-vuotias) jyväskyläläinen, voit lähestyä ammatinvalintapsykologia myös Ohjaamon kautta. Ohjaamossa voit käydä ilman ajanvarausta ma-to klo 12-16 ja pe 10-14 (lukuunottamatta poikkeuksia, seuraa Ohjaamon Facebook-sivuja!).

Myös seuraavissa tapahtumissa pääset tutustumaan ammatinvalinta- ja urapalveluihin:

12-16.2. Ohjaamo-viikko (lisätietoja Ohjaamon Facebook-sivuilla)
9.3.  Yhteishakujen teemapäivä (TE-toimisto, Jyväskylä)

Tervetuloa!