Valitsetko sinä ammatin vai ammatti sinut?

Ammatinvalinta on asia, joka koskee kaikkia työikäisiä ja -kuntoisia. Se on myös asia, joka meitä kaikkia mietityttää enemmän tai vähemmän, halusi sitä tai ei. Joillekin on selvää jo pienestä pitäen, mitä elämältään haluaa, mutta omaan työkokemukseeni peilaten väittäisin, että suurimmalle osalle meistä ammatinvalinta ei ole ollut itsestäänselvyys tai helppo asia. Valitseeko itse tulevan ammattinsa vai käykö sittenkin niin, että ammatti valitsee sinut? Ammatinvalinta on voinut olla sattumien summa tai mahdollisesti koulutukseen on ajauduttu esimerkiksi vanhempien toiveesta tai kannustuksesta. Joskus alavalinta on näin toimien voinut osua kohdalleen, joskus taas mielekäskään koulutus ja ammatti eivät ole johtaneet työhön ja ammattia on siten jouduttu vaihtamaan.

Millainen olen, mitä työltäni ja työkavereiltani haluan, mikä on minulle tärkeää ja mihin sovellun?

Tuntuu, että nykyaikana ammatinvalintaan vaikuttaa ehkä enemmän tekijöitä, kuin vaikkapa muutamia vuosia (tai kymmeniä) sitten, kun itse mietin tulevaa ammattiani. Itse lähdin opiskelemaan alaa, joka kiinnosti, mutta josta ei ollut oikeastaan mitään kunnollista kuvaa. Vain erään vanhan pelikaverini kertomukset. Juuri omaehtoinen kiinnostus jotakin alaa kohtaan on kuitenkin mielestäni se tärkein lähtökohta ammatin pohtimiselle. Toisena tärkeänä tekijänä nostaisin esille omat kyvyt, eli onko kyseinen koulutus ja ammatti itselle sopiva, riittävän haastava ja omia vahvuuksia hyödyntävä. Kolmantena tekijänä nostaisin esille persoonallisuuden. Millainen olen, mitä työltäni ja työkavereiltani haluan, mikä on minulle tärkeää ja mihin sovellun? Jos nämä edellä mainitut asiat koulutuksessa tai työssä toteutuvat, voisin väittää, että työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ja tätä kautta myös oman parhaan panoksen antaminen nousevat vahvemmin esille. Silloin työstä on mahdollista nauttia työnimua tuntien.

edu-lauton-71055

Tänä päivänä näen omassa työssäni yhä enenevässä määrin sitä, että koulutuksiin hakeudutaan edellä mainitsemiani tekijöitä enemmän varman työn perässä. Mutta mistä sitä varmaa työtä sitten saa? Koen, että on aika mahdotonta osata ennustaa, kuka työtä saa, riippumatta tutkinnosta, jolla työtä haetaan. Jos koulutukseen hakeutumisen kriteereinä ovat varma työpaikka ja raha, menetetään mielestäni turhan paljon potentiaalia tehdä sitä, missä oikeasti oltaisiin hyviä. Yksi tärkeä tekijä ammatinvalinnassa on myös yksilön terveys. Sanoisin, että mene aina terveys edellä eli mahdolliset terveydelliset tai muut rajoitteet työn suhteen kannattaa ottaa jo alusta alkaen huomioon valinnoissasi.

Vain kokeilemalla saa realistisen kuvan työstä ja saa tietää, pitääkö jostain työstä ja sopiiko se itselle.

Jos ammattialaansa ei ole vielä löytänyt, kannattaa kartoittaa harrastuksiaan. Vosiko niistä olla jopa ammatiksi? Toisaalta kaikista mielenkiinnon kohteista ei tarvitse tulla ammattia. Jos ei tiedä minne haluaa tai ei pääse haluamaansa koulutukseen, voisi apuna ammatin etsimisessä olla TE-toimiston palveluvalikoimasta työkokeilu. Vain kokeilemalla saa realistisen kuvan työstä ja saa tietää, pitääkö jostain työstä ja sopiiko se itselle. Voihan käydä myös niin, että ollessasi työkokeilussa, työ valitseekin sinut eli huomaat nauttivasi jostakin työstä niin paljon, että haluat kouluttautua sille alalle, vaikka se ei alun perin ollutkaan aikomuksenasi.

Ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu voi antaa sinulle vaihtoehtoisia ajatusmalleja ja avata silmiäsi näkemään omia erityisvahvuuksiasi tai kiinnostuksen kohteitasi.

Jos sinulle tulee lisäkysymyksiä mieleen, voit olla yhteydessä Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjaukseen. Siellä sinua auttaa mielellään joukko psykologeja itseäsi askarruttavissa kysymyksissä ja mikä parasta, nämä palvelut ovat ilmaisia. Tapaamisissa syvennytään tilanteeseesi (myös mahdollisten rajoitteiden osalta) ja keskustelujen lisäksi siellä voidaan tehdä myös testejä, joiden avulla saadaan tietoa persoonastasi, lahjakkuudestasi ja mielenkiinnon kohteistasi. Ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu voi antaa sinulle vaihtoehtoisia ajatusmalleja ja avata silmiäsi näkemään omia erityisvahvuuksiasi tai kiinnostuksen kohteitasi. Jos koet avun tarvetta tällä saralla, ota rohkeasti meihin yhteyttä!

Muistilista:

  1.  Mieti minkälainen ihminen olet. Mitkä ovat vahvuutesi ja missä työssä ne pääsisivät esille?
  2.  Mistä olet haaveillut? Missä työssä haaveesi toteutuisivat?
  3.  Hae tietoa haaveilemastasi työstä eri lähteistä.
  4.  Älä jätä opiskelupaikan hakua yhden vaihtoehdon varaan.
  5.  Olisiko nyt mahdollisuus laajentaa omia piirejä ja hakeutua toiselle paikkakunnalle opiskelemaan?
  6.  Jäitkö rannalle? Pidä välivuosi ja mene työkokeiluun hakemasi alan työpaikkaan.
  7.  Mielenkiinto alaa kohtaan on tärkeää, mutta muista pohtia myös alan työllistymismahdollisuuksia.
  8.  Ole sinnikäs. Älä luovuta, vaikka tulee vastoinkäymisiä.
  9.  Elämässä tulee hutivalintoja, kaikille. Älä välitä, vaan etsi uusi urapolku.
  10.  Jos et tiedä minne hakea, työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapalveluista saat apua.

 

Antti Järvinen
Ohjaamopsykologi, Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu

 

Mistä saan lisätietoa?

Voit ottaa yhteyttä Keski-Suomen TE-palveluiden ammatinvalintapsykologeihin soittamalla ajanvarausnumeroon tiistaisin ja torstaisin klo 9-10, puh. 0295 046 242.

Jos olet nuori (alle 30-vuotias) jyväskyläläinen, voit lähestyä ammatinvalintapsykologia myös Ohjaamon kautta. Ohjaamossa voit käydä ilman ajanvarausta ma-to klo 12-16 ja pe 10-14 (lukuunottamatta poikkeuksia, seuraa Ohjaamon Facebook-sivuja!).

Myös seuraavissa tapahtumissa pääset tutustumaan ammatinvalinta- ja urapalveluihin:

12-16.2. Ohjaamo-viikko (lisätietoja Ohjaamon Facebook-sivuilla)
9.3.  Yhteishakujen teemapäivä (TE-toimisto, Jyväskylä)

Tervetuloa!

 

 

Mitä ottaa huomioon ja mistä apua yrityskaupan ja omistajanvaihdoksen suunnittelussa?

Yritysasiantuntijana tapaan lähes päivittäin yrittäjiä joiden suurena huolenaiheena on oma ikääntyminen ja sitä myötä oman yrityksen tulevaisuus. Suomessa on ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia tulossa lähivuosina todella paljon. Jopa 78 000 yrittäjää ovat ikäluokassa 55 – 74 vuotta, jolloin eläköitymistä on odotettavissa huomattavia määriä ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen. Jopa 27 % yli 55-vuotiaista yrittäjistä on arvioinut yritystoimintansa loppuvan kokonaan kun he lopettavat työnteon päävastuullisena henkilönä. (Suomen Yrittäjät, Omistajanvaihdosbarometri 2015.)

Suomessa on ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia tulossa lähivuosina todella paljon.

Onnistunut omistajanvaihdos – myyntikuntoon ajoissa

Omistajanvaihdoksen suunnittelu tulee aloittaa ajoissa. Se kannattaisi sijoittaa jopa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, jolloin se tulisi ajoissa mukaan esimerkiksi yrityksen strategiaan eikä olisi vain ”välttämätön paha” yrityksen elinkaaren loppuvaiheessa. Ajoissa aloitettu suunnittelun avulla on mahdollista vaikuttaa tehokkaammin yrityksen myyntikuntoon. Ymmärrettävää kuitenkin on, että ajatus yrityksen myymisestä tai sukupolvenvaihdoksesta ei ole päällimmäisenä mielessä yrittäjällä kun hän yritystään innolla perustaa.

Haasteena pienet yritykset

Usein pienessä yrityksessä yrittäjänä toimivilla on haasteellinen tilanne, yrityksen tärkeimmän osaamispääoman ollessa vain yhden henkilön eli yrittäjän omissa käsissä tai päässä, mahdollisesti varsinaista myytävää omaisuutta ei juurikaan ole. Näissä tapauksissa esimerkiksi oppisopimuksella kouluttautuminen yrittäjäksi on yksi mainio tilaisuus saada ikääntyvän yrittäjän osaaminen luovutettua aloittelevan yrittäjän osaamispääomaksi.

Esimerkiksi oppisopimuksella kouluttautuminen yrittäjäksi on yksi mainio tilaisuus.

Mistä apua?

Omistajanvaihdosasioissa neuvon usein yrittäjiä ottamaan yhteyttä ensin omaan kirjanpitäjäänsä, jolla on jo hyvä näkemys yrityksen talouden tilasta ja ehkä jopa osaamista myyntiin liittyvissä asioissa. Jos kuitenkaan tietoa ei kirjanpitäjän kautta löydy, on hyvä ottaa yritykseen ulkopuolinen arvioitsija ottamaan selkoa yrityksen arvosta. On myös mahdollista pohtia yrityskaupan tuomia verotuksellisia asioita suoraan verohallinnon asiantuntijan kanssa.

TE-palveluiden avoimen yrittäjäpaikan kautta voi ostaja, osaaja tai alasta innostunut luoda itselleen ja muille työpaikan, jossa pääsee käyttämään sekä edistämään omaa osaamistaan ja innovaatioitaan. Myös työkokeilun kautta pääsee kätevästi tutustumaan myytävään yritykseen. Tästä on olemassa jo hyviä kokemuksia. Aloittava yrittäjä voi hakea yrityksen alkutaipaleelle TE-palveluista starttirahaa oman toimeentulonsa turvaamiseksi.

Askarruttaako yrittäjyys? – Osta yritys!

Keski-Suomen TE-palveluiden 3.10.2017 järjestämässä Askarruttaako yrittäjyys? – Osta yritys! -tapahtumassa on mahdollista tutustua eri toimijoiden palveluihin, joiden kautta voit löytää aamupäivällä apua mm. yrittäjyyden alkuvaiheita koskevissa asioissa ja iltapäivällä on omistajanvaihdokseen liittyvät asiat keskiössä. Iltapäivällä voit myös saada henkilökohtaista neuvontaa yrityskauppaan liittyvillä klinikoillamme, näille aikoja on rajatusti:

  • Yrityskaupan rahoitus, Finnvera
  • Yrityskauppa, Suomen Yrityskaupat Oy
  • Yrityskauppa, 3J Partners
  • Omistajanvaihdos, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö

Voit varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen (45 min). Sinulla on mahdollisuus varata kaksi tapaamisaikaa alla olevista vaihtoehdoista. Henkilökohtaiseen tapaamiseen varataan ajat täältä.

Osallistuminen ilman ennakkoilmoittautumista seuraaviin tietoiskuihin

  • 12:00 Yrityksen ostaminen (Uusyrityskeskus)
  • 12:30 Mitä lakiasioita tulee yrityskaupassa huomioida (Eversheds)
  • 13:00 Onnistunut yrityskauppa (3J Partners)
  • 13:30 Yrityskummit omistajanvaihdoksen tukena (Keski-Suomen Yrittäjät)
  • 14:00 Mitä lakiasioita tulee yrityskaupassa huomioida (Fenno)
  • 14:30 Onnistunut yrityskauppa (Suomen Yrityskaupat)

 

_Askarruttaako_yrittäjyys_syksy_2017

Katso kaikki päivässä mukana olevat kumppanit verkkosivuiltamme!

 

Heidi Loukiainen, Yritysasiantuntija, Keski-Suomen TE-palvelut

Ruusuja, konvehteja ja koodia

”Olen aivan liekeissä: silmieni eteen on juuri avattu aivan uusi maailma.”

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2017 korkojen kopina täytti tietokoneluokan, kun lähes 30 ohjelmoinnista kiinnostunutta naista osallistui Nice Code Campiin, naisille suunnattuun ohjelmointityöpajaan. Nice Code Campin tavoitteena on innostaa naisia IT-alalle ja erityisesti koodaamisen pariin. C#- kielellä tehtyjen lumiukkojen ja Pong-pelin lomassa kuultiin IT-alalla vaikuttaneiden naisten uratarinoita. Minna Liminka InPulse Works Oy:stä innosti esimerkillään naisia hakeutumaan IT-alalle. Omien vahvuuksien arvostaminen ja naisen logiikka ovat avuksi miesten maailmassa pärjäämisessä, kertoo Minna. Johanna Pelkonen SC5:stä kertoi työstään ohjelmistokehittäjänä. Asiakaslähtöinen ja ongelmaratkaisukeskeinen työ kuvaavat Johannan arkea. Työ ei ole yksin tekemistä vaan kahvihuoneessa huikataan ylävitoset tiimin kanssa yhdessä löytyneistä ratkaisuista, Johanna kuvaa työpäiväänsä.

Kuusituntiseen koodauspajaan osallistuneista naisista suurimmalla osalla ei ollut aikaisempaa kokemusta koodaamisesta. ”Täällä puhuttiin sittenkin kieltä, jota ymmärrän”, kertoo Nice Code Campiin osallistunut nainen. Järjestäjät Keski-Suomen TE-toimisto sekä Keski-Suomen ELY-keskus yllättyivät Nice Code Campin suuresta suosiosta. Kahdessa päivässä ilmoittautumisia tuli enemmän kuin vapaita tietokoneita oli luokassa. Hienoa, että koodaamisen kokeileminen kiinnostaa! Tarkoituksena on järjestää vuonna 2017 kolme Code Campiä lisää. Kouluttajana tulevissakin työpajoissa on Jyväskylän yliopiston opettaja Antti-Jussi Lakanen.

”Oli hienoa nähdä, että osallistujat olivat aidosti innoissaan luodessaan omia tietokoneohjelmia ensimmäistä kertaa elämässään. Kannustankin kaikkia ravistelemaan ennakkokäsityksiään ja kokeilemaan rohkeasti koodausta, vaikka se vaatisikin sille kuuluisalle epämukavuusalueelle hyppäämistä”, kehottaa Antti-Jussi.

Seuraava Code Camp järjestetään 16.5. Code Camp on tällä kertaa avoin kaikille. Ilmoittautuminen päättyy 10.5. Lisätietoja verkkosivuiltamme.

 

Miten minä valitsin nykyisen ammattini

Aiemman postauksemme pohjalta psykologiharjoittelijamme Anniina alkoi pohtia omaa ammatinvalintaansa ja sen polkua. Oman jutun löytäminen ei aina ole helppoa tai suoraviivaista ja vaatii aikaa, kuten Anniinakin huomasi.

Minusta on aina ollut mukavaa kuunnella muiden juttuja. Tykkään seurata ihmisten toimintaa ja olen aidosti kiinnostunut muista ihmisistä. Lisäksi minulle on tärkeää pyrkiä aina auttamaan muita. Niinpä valitsin psykologian opinnot, koska uskon tässä ammatissa pääseväni toteuttamaan juuri niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Vaikka psykologian opinnot tuntuvat näin jälkeenpäin hyvinkin selkeältä valinnalta, ei opintojen tai ammatin valinta ollut ollenkaan selvää minulle vielä muutama vuosi sitten.

Lapsena unelma-ammattini oli olla maailmankuulu pop-laulaja tai Hollywood-näyttelijätär. Kuitenkin vuosien saatossa nämä suureelliset haaveet väistyivät pikkuhiljaa ja tilalle tuli monia muita ammatteja kuten toimittaja tai lääkäri. Jo pienenä pidin koulusta paljon. Olin kiinnostunut monista eri aineista ja halusin vain oppia koko ajan lisää. Vielä lukiossakin pidin opiskelusta sen verran, että koin luonnolliseksi lähteä jatkamaan samalla polulla valmistumisen jälkeenkin. Minulla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan siitä, mitä haluaisin opiskella. Pidin esimerkiksi kielistä, mutta taas toisaalta historiasta. Lopulta yllätyksekseni päädyin opiskelemaan tietojärjestelmätieteitä. Yliopistossa opiskelu oli mielestäni mukavaa, mutta itse pääaineeni opinnoista en ollut ollenkaan kiinnostunut. Hyvin pian olikin selvää, että en halunnut opiskella tätä alaa.

Seuraavaksi halusin tehdä jotain sellaista mistä varmasti pidän ja niinpä hain jo puolen vuoden päästä opiskelemaan muusikoksi. Musiikki ja varsinkin laulaminen on aina ollut rakas harrastukseni, joten ajattelin, että mikä voisi olla parempaa kuin tehdä harrastuksesta ammatti. Muusikko-opinnot olivatkin aivan mahtavaa aikaa. Tapasin monet parhaista ystävistäni tuolloin ja ikinä ei opiskelu ole ollut niin hauskaa kuin silloin! Kuitenkin koko näiden opintojen ajan koin, että haluan opiskella vielä jotain muuta. Vaikka musiikista ei sitten tullutkaan minulle ihan lopullista ammattia, niin en vaihtaisi tuota kokemusta mihinkään, varsinkin kun opintojen loppuvaiheessa löysin tulevan ammattini. Viimeisenä lukukautena meidän piti tehdä opinnäytetyö, jonka itse tein esiintymisjännityksestä. Tätä työtä tehdessä huomasin pitkästä aikaa lukevani oppikirjoja, joiden lukemisesta oikeasti nautin. Pian aloinkin pohtia, voisiko tässä olla juuri se minulle sopiva ala. Pienen harkinnan jälkeen päätin, että psykologia todellakin on juuri sitä, mitä haluan tehdä.

Nyt kun olen aivan opintojeni loppuvaiheessa, koen yhä varmemmin, että olen valinnut juuri itselleni sopivan alan. Harjoittelun aikana olen jo päässyt tekemään ihan käytännön työtä asiakkaiden kanssa, mikä on ollut juuri sellaista kuin toivoinkin. Ja vaikka minulla kesti jonkun aikaa löytää se minun ala, niin olen kuitenkin tyytyväinen kaikkiin niihin vaiheisiin, mitä sain kokea matkallani tänne.

Anniina Selänne,

Psykologiharjoittelija, Keski-Suomen TE-toimisto

PS. Tarvitsisitko sinä juttuseuraa sen oman ammatin valintaan? Tutustu ammatinvalinnan palveluihimme verkkosivuillamme.

Kerro, kerro kuvastin – tulisiko minusta muurari vai suutari?

Kuinka moni meistä muistaa lapsuudestaan pienet ystäväkirjat, joita oli lähes kaikilla pikkutytöillä? Niihin kerättiin innolla ystävien tietoja ja haaveita. Itse löysin omani aivan yllättäen ja syvennyin lukemaan sitä joulun pyhinä. Nauramatta kirjaa ei pystynyt lukemaan. Mieleeni palasi silloiset hyvät tyttöystävät ja oli sinne uskaltautunut jokunen poikakin kirjoittamaan ajatuksiaan. Erityisesti kiinnitin huomiota meidän kaikkien silloisiin ammattihaaveisiin; opettaja, eläinlääkäri, mannekiini, rekkakuski, uimahallin kassanhoitaja… Itselläni oli pituushyppääjä! Näistä ammateista voi hyvin päätellä, että lasten ensimmäiset unelma-ammatit liittyvä usein niin heidän vanhempiensa ammatteihin tai heidän ihailemiensa henkilöiden ammatteihin kuin myös heidän omiin harrastuksiinsa (arvatakin saattaa, että näin oli minun kohdallani). Matkan varrella ehtivät ammattihaaveet vaihtua moneen otteeseen ja hävitä jopa kokonaan.

Leikin ja touhun keskellä lapsen elämässä tulee yllättävän nopeasti eteen 9. luokka ja silloin pitäisi olla kristallinkirkkaana tiedossa, mitä minusta tulee isona – ihan oikeasti? Miten nuori juuri murrosiän pahimmassa pyörityksessä voisi tietää, mihin ammattiin pitäisi kouluttautua ja sitä myöten tehdä kauaskantoisiakin valintoja, kun mielessä on vain ”mopot ja tytöt”. Omalla kohdallani tämä oli haastava tienristeys. Enää en haaveillut pituushyppääjän urasta, koska olin ehkä huomannut, että en olekaan ns. parhaaseen A-ryhmään kuuluva urheilija. Ei minulla ollut tilalle tullut mitään realistisempaakaan ammattia, joten haku lukioon oli edessä, ja sitä kautta sain hiukan lisäaikaa ammatillisen urapolkuni valintaan. Tämä on aika monelle nuorelle tuttu tilanne. Mitä sitten, jos lukio ei kiinnostakaan ja jokin jatkopolku pitäisi keksiä, halusit tai et? Näinkin vaativan pohdinnan tueksi on meillä onneksi apuna ammattilaisia, kaikkien tuntemat koulujen opot. Heidän avustamana moni on saanut hyviä ratkaisuja aikaiseksi.

Jos et kuitenkaan koe suurta intohimoa mihinkään ammattiin tai koulutukseen, niin joka tapauksessa jonkun ammatillisen koulutuksen hankkiminen olisi elämässä erittäin tärkeää. Ilman koulutusta on nykyään vaikea saada paikka työelämässä ja yhteiskunnassa. Vaikka nuorena ammatinvalinnassa ei olisi käynyt ns. munkki, niin onneksi nykyään alanvaihto onnistuu yllättävän helposti myöhemmässäkin elämänvaiheessa. Minulla itselläkin on siitä kokemusta. Taas on meillä tässäkin tilanteessa apuna ammattitaitoiset asiantuntijat ja ”opot”, mutta nyt TE-toimistossa. Eli yksin ei tarvitse taaskaan jäädä.

Aina ei alanvaihto johdu omista valinnoistasi, vaan jatkuvasti muuttuva ympäristö synnyttää uusia ammatteja, kun toisia poistuu. Maailma muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana.

Minusta ei siis tullut pituushyppääjä, vaan virkamies useamman koulutuksen ja ammatin jälkeen.

Anna-Kaisa Räsänen
Palvelujohtaja

Mikä sinusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona? Moni nuori miettii sitä, mutta niin miettii moni aikuinenkin. Monen unelma-ammatti ei enää työllistä ja monen ”inhokki” ammatti onkin muuttunut kiinnostavaksi esimerkiksi teknologian kehityksen myötä. Jollekin koko työelämä näyttää niin vaatimusten täyteiseltä, että pelottaa, miten siinä pärjäisi.

Suomessa on paljon ammattilaisia, jotka auttavat työkseen ihmisiä löytämään töitä ja yrityksiä löytämään työntekijöitä. Alasta on tullut yksi voimakkaimmin kasvavista bisneksistä. Mikä tässä viidakossa on työnhakijan rooli. Itse asiassa sama kuin aina ennenkin eli ajaa takaa unelmiaan. Työnantaja on kiinnostunut innostuneesta ja motivoituneesta työntekijästä olipa kyseessä sitten palkka-, vuokra- tai vaikkapa freelancertyö. Ehkä eniten on muuttunut se, että työllistymisen eteen pitää tehdä enemmän töitä kuin ennen. Asioista pitää ottaa selvää; mitkä alat työllistävät, millaisia osaamisvaatimuksia aloilla on ja millaisia työntekemisen tapoja yrityksillä on käytössä. Työelämä tarjoaa nykyisin paljon mahdollisuuksia myös yrittäjämäiseen toimintaan, joihin liittyy palkkatyötä enemmän epävarmuutta, mutta samalla myös enemmän vapautta.  Julkisella ja yksityisellä sektorilla on ammattilaisia, joilta saa apua edellä kuvatuissa kysymyksissä.

Keski-Suomen TE-toimisto käynnistää tällä kirjoituksella blogisarjan, jossa TE-toimiston asiantuntijat pohtivat työllisyyttä ja yrittäjyyttä hieman erilaisesta näkökulmasta kuin virkamiehet yleensä. Virkamiehet joutuvat soveltamaan usein lakeja, joissa he myös itse näkevät suuriakin heikkouksia. Voin kertoa, että TE-toimiston virkamiehelle suurin innostuksen ja motivaation lähde ei ole lakien toimeenpano, vaan asiakkaan onnistuminen. Siihen liittyviä ilon ilmaisuja kuulee päivittäin myös Keski-Suomen TE-toimiston käytävillä. Tervetuloa siis kanssamme pohtimaan.

Tuula Säynätmäki
johtaja, Keski-Suomen TE-toimisto