Työttömien määrä saavutti jo huhtikuussa Keski-Suomessa vuoden 2019 tason, jolloin työttömyys oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2008. Elpyminen koronan aiheuttamasta työttömyyden kasvusta on tapahtunut nopeasti, ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät näyttäisi vielä heijastuvan työllisyystilanteeseen. Merkittävä osa koronapandemian työllisyysvaikutuksista näkyi lomautusten voimakkaana kasvuna vuonna 2020, mutta myös työttömyys oli vielä viime vuoden alussa Keski-Suomessa noin 2000 henkilöä korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019.

Samalla kun pandemian aikana patoutuneen talouskasvun purkautuminen on johtanut myönteiseen työllisyyskehitykseen, se on johtanut myös työvoimapulaan, mikä heikentää yritysten kasvumahdollisuuksia ja lisää painetta työvoimakustannusten nousulle.

Työttömyys on rakenteellista

Suomen työttömyys on varsin rakenteellista. Rakenteellisesti työttömien osuus työttömistä työnhakijoista on Keski-Suomessa 71 prosenttia ja koko maassa 70 prosenttia (vajaavuosikeskiarvo). Rakenteellisen työttömyyden osuus työttömistä työnhakijoista reagoi talouden suhdanteisiin. Laskusuhdanteessa suhdannetyöttömyys lisääntyy, mikä vähentää rakenteellisen työttömyyden suhteellista osuutta kokonaistyöttömyydestä, vaikka rakennetyöttömien määrä usein kasvaa työmarkkinoille pääsyn vaikeutuessa.

Pitkä laskusuhdanne usein lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, joka sulaa vasta viiveellä talouden elpyessä.

Rakenteellinen työttömyys on tuttu ilmiö koko euroalueella, ja siitä syytetään joustamattomia työmarkkinoita, etuuksien synnyttämiä kannustinloukkuja, työvoiman maantieteellisen liikkuvuuden vähyyttä sekä tiukkoja työmarkkinasäädöksiä.

Rakennetyöttömyyttä ja työvoimapulaa samaan aikaan

TE-toimiston asiakkailla rakenteellinen työttömyys ilmenee työttömyyden pitkittymisenä, toistuvuutena sekä haasteena päästä työllistymistä edistävien palvelujen jälkeen työmarkkinoille.

Voidaan myös puhua ammatillisesta tai maantieteellisestä rakenteellisesta työttömyydestä. Tästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun rakennemuutoksessa supistuvalta toimialalta vapautuva työvoima ei vastaa kasvualojen tarpeita joko sijainnin tai osaamisen osalta.

Syy siihen, että työttömyyttä esiintyy kovan työvoimapulan aloilla, piileekin usein juuri rakenteellisessa työttömyydessä.

Rakennetyöttömyyden taustalla on useita tekijöitä

Rakennetyöttömyyttä pidetään usein yksilötasolla monen tekijän summana. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on monesti osaamiseen, sijaintiin, työkykyyn ja ikään liittyviä tekijöitä. Vaikka 55 vuotta täyttäneet muodostavat kolmanneksen rakennetyöttömistä, kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään yli 55-vuotiaiden haaste. Keski-Suomessa rakennetyöttömistä 67 prosenttia on 15-55-vuotiaita.

Kun rakennetyöttömien ryhmää tarkastellaan eri indikaattorien kautta, havaitaan, että useimmat tekijät eivät ole vahvemmin edustettuina rakennetyöttömissä verrattuna työttömiin työnhakijoihin yleensä. Tilanne on ymmärrettävästi tällainen noususuhdanteessa, koska suurin osa työttömistä on rakennetyöttömiä. Tilanne voi olla kuitenkin toinen laskusuhdanteessa, kun työttömissä työnhakijoissa on mukana suhdannetyöttömät, joiden työttömyyden taustalla on rakenteellisten syiden sijaan talouden kehitys. Usein laskusuhdanne jättää kuitenkin jälkeensä myös rakenteellista työttömyyttä, ja voisikin ehkä todeta, että työttömyys pitkittyy osin samoista syistä kuin se ylipäätään syntyy.

Työttömyyden pitkittyminen tuo usein mukanaan muitakin haasteita, minkä takia rakennetyöttömistä suurempi osa on TE-toimistoissakin tuetun palvelun piirissä kuin työttömistä yleensä. Ero ei kuitenkaan ole suuri.

Rakennetyöttömyyttä pidetään usein yksilötasolla monen tekijän summana. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on monesti osaamiseen, sijaintiin, työkykyyn ja ikään liittyviä tekijöitä.

Tekijöitä, jotka vaikuttava työttömyyden ja rakennetyöttömyyden syntyyn, on useita. Ammatillisen koulutuksen puute on osasyynä noin kolmannekseen työttömyydestä. Se näyttäisi lisäävän työttömyyden pitkittymisen riskiä ja painottuvan rakennetyöttömien kohdalla hieman enemmän nuoriin työnhakijoihin, joskin ero ikäryhmien välillä on suhteellisen pieni.

Myös työkykyyn liittyvät tekijät ovat hieman yleisempiä rakennetyöttömillä kuin työttömillä yleensä. Työkykyyn liittyvät tekijät korostuvat hieman 35 vuodesta ylöspäin, mutta ero ikäryhmien välillä on suhteellisen pieni.

Vaikka rakennetyöttömyys ei näytä painottuvan tietyille aloille, voi rakennetyöttömyyden taustalla olla myös alakohtaisia tekijöitä, sillä rakennetyöttömyyden lajeista toistuvaistyöttömyys näyttäisi painottuvan kausityöaloille (rakennus, korjaus ja valmistus) sekä aloille, joilla vaihteleva työaika on muita aloja yleisempää (esim. palvelu- ja myyntityö).

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset työllisyyteen

Koronapandemian laannuttua työllisyyskehitykseen tuo epävarmuutta erityisesti Euroopan epävakaa tilanne, joka vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin markkinavaikutusten, kustannuspaineiden ja tuotannontekijöiden saatavuusongelmien muodossa.

Keski-Suomen TE-toimiston keväällä toteuttama yrityskysely osoitti, että raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannusten nousu on laskenut yritysten tuotto-odotuksia ja vaikeuttanut tarjousten hinnoittelua. Raaka-aineiden ja tuotantopanosten saatavuudessa on ongelmia ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten toimitusvarmuuteen.  Sekä raaka-aine että tuote- ja palvelumarkkinoilla on jouduttu etsimään uusia väyliä. Osa yrityksistä kertoi lomautuksista tai henkilöstövähennyksistä. Osalla oli edelleen hyvä tilauskanta ja pikemminkin työvoimapulaa.

Mikäli talouskasvu jatkuisi, Keski-Suomessa voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys alkaisi purkautua. Tämän suuntaista kehitystä on jo nähtävissä.

Työllisyyskehitys ei ainakaan kesäkuussa vielä indikoinut hyökkäyssodan vaikutuksia. Lomautusten määrä on sekä Keski-Suomessa että koko maassa hieman vuotta 2019 korkeampi, mutta on vaikea arvioida, onko taustalla koronan jälkeinen tilanne vai Venäjän hyökkäyssota.

Venäjän hyökkäyssota on nostanut keskusteluun myös stagflaation (lama yhdistettynä korkeaan työttömyyteen ja inflaatioon) uhan, joskin sitä pidetään edelleen verrattain pienenä. Talouteen kohdistuvat poikkeustilanteet ovat kuitenkin lisänneet epävarmuutta sekä työmarkkinoilla että taloudessa yleensä.

Mikäli talouskasvu jatkuisi, Keski-Suomessa voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys alkaisi purkautua. Tämän suuntaista kehitystä on jo nähtävissä. Keski-Suomen erityispiirteenä näyttäisi olevan se, että laskusuhdanteessa työttömyyden pitkittymisriski oli maan keskiarvoa suurempaa, kun taas noususuhdanteessa pitkäaikaistyöttömyys purkautuu maan keskiarvoa nopeammin.

Työllisyyskehitys eriytyy

Ennen Venäjän hyökkäyssotaa tehdyt ennusteet työllisyyden kehityksestä arvioivat, että koronan patoaman kasvusysäyksen jälkeen työllisyyden kasvu hidastuu, koska tarjolla on yhä vähemmän avoimiin työpaikkoihin soveltuvaa työvoimaa ja työikäinen väestö vähenee.

Sitran selvityksen mukaan 2020-luvulla työmarkkinoilta poistuu vuositasolla 50 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee ja väestön keskittyminen keskuskaupunkeihin ja niiden lähialueille sekä korkeakouluseuduille lisääntyy. Väestökehitys johtaa työllisyyskehityksen eriytymiseen. Tämä näkyy jo nykyisin kuntien välisessä vertailussa. Keski-Suomessa rakennetyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vaihtelee 57 ja 76 prosentin välillä. Keskuskaupungissa ja sen lähikunnissa työmarkkinoiden dynamiikka on muita kuntia vahvempi.

Uusi talouden aalto

Oman mausteena työllisyyskehitykseen antaa käynnissä oleva siirtymä bio- ja digitalouteen. Se voi pitkällä tähtäimellä muuttaa talouskasvun tavoitteita ja synnyttää jälleen uuden haasteen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle perinteisten toimialojen uusiutuessa. Tähän on hyvä valmistautua muutoksen käynnissä ollessa myös yrityksissä. Työvoiman osaamisen muuntaminen vastaamaan yrityksen uusia tavoitteita on sekä yrityksen työnantajakuvaan vaikuttava tekijä että uusiutumiskykyä edistävä kilpailutekijä, johon kannattaa panostaa.

Tuula Säynätmäki

Johtaja, Keski-Suomen TE-palvelut