Millaisten asioiden äärellä unohdat ajan kuluvan? Mitä rakastit tehdä lapsena? Rakastatko keskustella? Tykkäätkö numeroista? Ymmärrätkö koneita paremmin kuin ihmisiä? Oma osaaminen katoaa helposti näköpiiristä, etenkin jos kukaan ei ole hoksannut antaa siitä palautetta. Oma osaaminen voi myös olla ikään kuin liian lähellä.

Käsitystä omasta osaamisesta voi haastaa niin uusi perhetilanne kuin uusi työnkuvakin. Työn päättyminen edellyttää aina jonkinlaista oman osaamisen uudelleentarkastelua. Myös jatkuvat määrä- tai osa-aikaisuudet voivat haastaa. Jäikö osaaminen oppilaitokseen? Jäikö se edelliseen työpaikkaan? Onko sitä? On!

Harva osaa nähdä osaamisensa kirkkaasti yksin. Käsitys omasta osaamisesta, ammatillinen identiteetti, jäsentyy vuorovaikutuksessa. Peilinä voi toimia niin pelikaveri, puoliso kuin urien ammattilainenkin. Työttömyys voi haastaa käsitystä omasta osaamisesta myös tunnetasolla, ja silloin tunteiden kohtaamiselle on hyvä antaa ensin tilaa.

Osaamisen koko kirjo

Harvemmin muistetaan, että työkokemuksen ohella myös elämänkokemus rakentaa osaamisen kokonaisuutta, joskus jopa kaikkea aiemmin tehtyä työtä vahvemmin. Opettiko sairaus kohtaamaan ihmisiä uudella tavalla? Laittoiko kriisi arvot uuteen järjestykseen? Löysitkö elämänmatkalla itsestäsi ihan uusia puolia?

Myös harrastuksissa, vapaaehtoistöissä ja luottamustehtävissä osaaminen voi karttua kuin huomaamatta. Niiden parista kannattaa pyytää suosituksia ja jopa todistuksia hankitusta osaamisesta. Omaa osaamista kartuttavat myös verkostomme. On hyvä tietää, keneltä mitäkin asiaa kannattaa kysyä. Ja toisinaan tärkeintä on tunnistaa oman osaamisensa rajat.

Koulutuksen ohella meille voi kertyä vahvaakin teoreettista ymmärrystä ihan muita kanavia pitkin. Oletko perehtynyt huviksesi johonkin aihealueeseen vapaa-ajallasi? Jouduitko jonkin vaikean tilanteen vuoksi oppimaan ihan uutta? Älä anna aiemmin hankitun koulutuksen kahlita ajatusta osaamisestasi!

Taitoja saatetaan myös joskus väheksyä tietojen rinnalla. Mitä jos niiden merkitys on vain kasvanut aikana, jona tietoa on saatavilla hukuttavan paljon? Mitä jos mestari onkin tiedonhankintataitoinen, ei tietäjä? Digitaalinen kehitys ja sen mukanaan tuomat muutokset työelämässä haastavat jokaisen työikäisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Vakituisessakaan työssä ei voi ummistaa silmiään uuden oppimisen tarpeelta. Yhtä tärkeää se on työnhakijana.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työnhakijana

Työnhakijana osaamisen kehittämiselle on monia hyviä mahdollisuuksia. Työvoimakoulutuksina tarjotaan niin lyhyitä täydennyskoulutuksia kuin kokonaisia tutkintojakin. Tarjonta on laajentunut yhä enemmän myös korkeakouluopintojen puolelle. RekryKoulutuksissa koulutetaan suoraan tulevaan työhön. Omaehtoiset opinnot voivat olla vaihtoehto, jos alan opintoja ei työvoimakoulutuksena tarjota ja on todettu, että kouluttautuminen on sopivin tapa päästä työmarkkinoille takaisin.

Ammatillisen identiteetin työstäminen tukee kykyämme tehdä päätöksiä ja siirtoja omalla työuralla. On helpompi päättää, minne on menossa, jos hahmottaa, mistä on tulossa ja missä on nyt. Siihen tarvitaan tilaa ja aikaa pohtia ammatillista minää, ja tällaista tilaa voivat tarjota vaikkapa uravalmennukset. Niistä on muuten tullut osallistujilta erinomaista palautetta. Myös maksutonta uraohjausta on tarjolla.

Minulla on unelma. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen suomalainen uskaltaa katsoa omaa osaamistaan arvostaen silmiin vähintään peilin edessä – ja näkee samalla, miten osaamistaan haluaa seuraavaksi kehittää.

Vilja Paavola

Asiantuntija, Keski-Suomen TE-palvelut