Työelämässä eteen tulee toisinaan hetkiä, jolloin kaipaa hengähdystaukoa tai mahdollisuutta uuteen suuntaan. Vuorotteluvapaa voi olla avain tähän kaivattuun muutokseen. Tässä blogissa käsittelemme vuorotteluvapaan hakemista ja pohdimme, mitä hyvää se voi tuoda tullessaan.
Vuorotteluvapaalle jäämistä harkitessa ensimmäinen askel on tietysti miettiä tarkkaan, onko vuorotteluvapaa oikea vaihtoehto juuri itselle. Vuorotteluvapaa voi olla mahdollisuus paitsi levätä, myös kehittää itseään uusilla taidoilla tai suunnata työuraansa kohti uusia haasteita. Onko oma työhistoria vuorotteluvapaaseen oikeuttava? Onko vuorotteluvapaalle jääminen taloudellisesti mahdollista? Mitä haluaisin vuorotteluvapaan aikana tehdä?
Huomaathan vuorotteluvapaata harkitessasi kuitenkin, että vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoitus lakkauttaa 1.8.2024 ja vuorotteluvapaalle tulee jäädä viimeistään 31.7.2024.
Suunnitelmasta sopimukseen – näin haet vuorotteluvapaata
Kun päätös vuorotteluvapaasta on tehty, seuraavana askeleena on keskustella vuorotteluvapaasta työnantajan kanssa. Työnantajan antaman hyväksynnän jälkeen on aika täyttää vuorotteluvapaasopimus ja toimittaa se TE-toimistoon. Tässä vaiheessa on tärkeää varmistaa, että vuorotteluvapaan edellytykset sekä kaikki tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa. TE-toimisto käsittelee vuorotteluvapaasopimuksen liitteineen ja antaa vuorottelukorvauslausunnon maksajalle (työttömyyskassa tai Kela).
Vuorotteluvapaan monipuoliset hyödyt
Vaikka prosessi saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, vuorotteluvapaan hakeminen voi avata oven uusiin mahdollisuuksiin ja tuoda tuulahduksen raikasta ilmaa omaan työelämään. Vuorotteluvapaa on siis askel kohti tasapainoisempaa työ- ja vapaa-aikaa sekä tilaisuus henkilökohtaiseen kasvuun.
Vuorotteluvapaa ei kuitenkaan ole ainoastaan vuorotteluvapaalle jäävän tai sitä sijaistavan työntekijän etu – se voi myös olla voimavara työnantajalle. Vuorotteluvapaata sijaistava työntekijä voi tuoda työyhteisöön mukanaan tuoreita näkökulmia ja ideoita, samalla kun vuorotteluvapaan pitänyt työntekijä palaa takaisin työelämään entistä virkeämpänä ja motivoituneempana.
Kaiken kaikkiaan vuorotteluvapaan hakeminen voi olla rohkea askel kohti uutta. Se voi avata oven seikkailuille, jotka ovat odottaneet sopivaa hetkeä. Joten, jos mielessäsi on kaipuu muutokseen, harkitse rohkeasti vuorotteluvapaan mahdollisuutta – se voi olla juuri se uusi alku, jota olet etsinyt.
Keski-Suomen TE-toimiston vuorotteluvapaatiimi vastaa vuorotteluvapaata koskeviin kysymyksiin numerosta 0295 046 240 arkisin kello 9–15. Työnantajan kanssa tehty ja allekirjoitettu sopimus tulee toimittaa osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@te-toimisto.fi otsikolla ”Vuorotteluvapaa”
Faktalaatikko:
Vuorotteluvapaa päättyy 1.8.2024 ja viimeistään 31.7.2024 alkavat vuorotteluvapaat saa pitää.
TE-toimistoon tarvitaan vuorotteluvapaasopimus (löytyy netistä Suomi.fi-sivustolta) ja sen kaksi liitettä. Tutustu vuorotteluvapaasopimukseen, sen sivulla 3 on lueteltu, että mitä dokumentteja sinun tulee toimittaa TE-toimistoon ja mitä vuorottelukorvauksen maksajalle eli työttömyyskassaan tai Kelaan.
Asiakkaan tulee itse selvittää, täyttyvätkö vuorotteluvapaalle jäännin edellytykset omalla kohdalla. Oman työhistorian voi varmistaa työeläkeotteesta tai soittamalla omaan työttömyyskassaan.
Laura Lyytikäinen asiantuntija Keski-Suomen TE-toimisto
Työnantaja tarvitsee osaavan ja motivoituneen työntekijän ja tarkastelee, millaista osaamista tarvitaan ja millaisiin työtehtäviin tekijää haetaan. Yhä enenevässä määrin on tilanteita, joissa osaavan työvoiman saatavuus on haasteellista. Tällöin paikallaan voi olla täsmätyökykyisen henkilön palkkaaminen.
Yhtä lailla, kun työnantaja miettii omia tarpeitaan, työnhakija miettii mitä hänellä on tarjota työnantajalle. Oman osaamisen sanoittamiseen kannattaa perehtyä: mitä kaikkea osaamista muun muassa työkokemuksen, koulutuksen tai oman harrastuneisuuden kautta löytyy?
Ennakkoluuloton ja avoin ajattelutapa siitä, millaisia työtehtäviä voisi mahdollisesti tehdä, voi herättää huomaamaan uusia ideoita ja käytännön työskentelymahdollisuuksia.
Täsmätyökykyisyys ei ole este työnteolle
Monimuotoisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että työpaikalla on eritaustaisia henkilöitä. Tausta voi vaihdella iän, sukupuolen, kielen, kulttuurin ja vähemmistöryhmien mukaan. Listaan voisi hyvin lisätä termin osatyökykyinen tai mieluumminkin täsmätyökykyinen henkilö.
Täsmätyökykyisen työkyky voi olla alentunut tai hän pystyy työskentelemään osapäiväisesti, silti työtehtäviä tai työaikaa mukauttamalla hän suoriutuu työtehtävissään hyvin.
On todettu, että vaikkakin täsmätyökykyisellä työntekijällä on jokin työkykyyn vaikuttava haaste, ei hänellä ole sen enempää poissaoloja kuin muillakaan työntekijöillä. Työnhaku on usein kuitenkin haastavampaa täsmätyökykyisille kuin heille, joilla työkyvyssä ei ole haasteita, joten motivaatiota työelämään on koeteltu jo useamman kerran. Parhaimmillaan työnantaja saakin täsmätyökykyisestä henkilöstä osaavan, motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän.
Jo olemassa olevien tehtävänkuvien lisäksi voi esimerkiksi miettiä onko työpaikalla sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuulu kenellekään? Ja edelleen, onko mahdollista pilkkoa työtehtäviä, muotoilla niitä uudelleen ja tehdä niistä esimerkiksi osa-aikainen työtehtävä?
Työnantaja voi saada tukia työllistämiseen
Työnantaja voi hakea palkkatukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin, esimerkiksi jos työnhakijan työllistymistä hankaloittaa todettu sairaus/vamma tai työnhakijan työttömyyden kestoon perustuen. Tuki maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen perustuu työnhakijan palvelutarpeeseen. Palkkatukea voi hakea kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työsuhteeseen, määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja myös oppisopimuskoulutuksen ajalle.
Työolosuhteiden järjestelytuki on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työhön palkattavan tai jo työssä olevan henkilön sairaus tai vamma edellyttää joko muutostöitä, uusia työvälineitä tai kalusteita työpaikalle tai toisen työntekijän antamaa tukea työtehtävissä.
Molemmat ovat harkinnanvaraisia tukia, joiden hakemisesta ja myöntämisen perusteista saa lisätietoa mm. TE-toimiston ja työllisyyspalveluiden työnantaja- ja yrityspalveluista sekä henkilöasiakkaiden omavalmentajilta / virkailijoilta.
Tukea työllistymiseen ja täsmätyökykyisen palkkaamiseen
Työkykykoordinaattorit ovat tarvittaessa työhakijan ja työnantajan tukena niin rekrytointiprosessissa, henkilöasiakkaan työhaussa kuin työssä olevan henkilön työssä pysymisen mahdollistamisessa. Tavoitteena on etsiä työllistymismahdollisuuksia ja tukea työllistymistä jäljellä olevan työkyvyn näkökulmasta.
Keski-Suomen TE-toimiston työkykykoordinaattorien yhteystiedot saa tarvittaessa Keski-Suomen TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluiden puhelinpalvelusta, joka palvelee muun muassa henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen liittyvissä asioissa puh. +358 295046006 arkisin klo 9.00–16.15.
Valtakunnallinen Yritys-Suomi-puhelinpalvelu antaa tietoa julkisista yritys- ja työantajapalveluista, esimerkiksi ELY-keskusten, TE-toimistojen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon, Business Finlandin ja Finnveran palveluista sekä niihin liittyvistä sähköisistä palveluista ja neuvoo Työmarkkinatorin ja Suomi.fi-verkkopalvelun käyttöön puh. +358 295020500 arkisin klo 9.00–16.15.
Anne Mäkinen asiantuntija Keski-Suomen TE-toimisto
Keski-Suomen TE-toimisto toteutti vuoden 2023 aikana yrityskartoituksen, jossa selvitettiin paikallisten yritysten työvoiman tarvetta. Kartoitus kohdistettiin niin sanottuihin työvoimakapeikkoihin, eli sellaisten alojen yrityksiin, joissa esiintyy kohtaanto-ongelmaa ja haasteita työvoiman rekrytoinnissa.
Alat yrityskartoitukseen valikoituivat työ- ja elinkeinoministeriön Keski-Suomen työvoimakapeikkoja selvittävän hankkeen pohjalta. Aloja kartoitukseen valittiin lopulta viisi: puhtausala, majoitus- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala, ICT-ala sekä teknisen myynnin ala.
Kartoituksessa TE-toimiston yritysasiantuntijat ottivat yhteyttä kartoitukseen valittujen alojen yrityksiin selvittääkseen yritysten työvoimatarpeita sekä sitä, minkälaista osaamista aloilla kaivataan.
Kartoituksesta selvisi, että kaikilla selvitykseen valituilla aloilla on tarvetta työvoimalle Keski-Suomessa.
Kultakin alalta tavoitettiin 40–80 erisuuruista yritystä pk-yrityksistä suuryrityksiin. Kartoituksesta selvisi, että kaikilla selvitykseen valituilla aloilla on tarvetta työvoimalle Keski-Suomessa. Selkeimmin työvoiman tarve nousi esiin tavoitetuissa majoitus- ja ravitsemisalan sekä ICT-alan yrityksissä, jotka kaikki kertoivat työvoiman tarpeesta.
Suuri työvoiman tarve nousi esiin myös puhtauspalvelualalta, jolla työvoimapulaa raportoivat etenkin keskisuuret ja suuret yritykset. Sosiaali- ja terveysalalla työvoiman tarvetta ilmaisi yli puolet yrityksistä. Teknisen myynnin alalla noin kolme neljästä yrityksestä raportoi työvoiman tarpeesta nyt tai vuoden sisällä. Kolmannes teknisen alan yrityksistä kertoi työvoiman tarpeesta välittömästi.
Haussa ammattitaitoisia kokkeja ja tarjoilijoita
Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoiman tarve korostui ravintola-alan työtehtävissä. Yritykset raportoivat erityisesti ammattitaitoisten kokkien, tarjoilijoiden ja muiden sesonki- ja pikaruokapaikkojen työntekijätarpeesta. Majoitusalalla työvoiman tarpeeseen vaikuttaa kausivaihtelu, jolloin rekrytointien määrä elää vuoden aikana.
Majoitus- ja ravitsemusala on käynyt läpi koronanjälkeisen murroksen. Työnantajat kokevat venäläisten matkailijoiden puuttumisen, raaka-aineiden hintojen nousun sekä kannattavuushaasteiden alan kehityksen esteinä. Esteistä huolimatta yritystoimintaa alalla halutaan kehittää ja panostaa myös toiminnan laajentamiseen. Kehittymishalujen myötä alalla on työvoimatarpeita myös tulevaisuudessa.
ICT-ala tarvitsee päivittyvää osaamista
ICT-alan yritykset kertoivat arvostavansa työnhakijoissa osaamisen aktiivista päivittämistä ja kattavaa pohjaosaamista. Myös monipuolisia työelämätaitoja, kuten projektiosaamista, arvostetaan alalla. Esimerkiksi tekoälyn harppausten ja kyberturvallisuuden kehityksen myötä myös osaamisen ajantasaisuus nousee esiin ICT-alan arvostuksissa.
Työvoimaa ICT-alalle rekrytoidaan useiden eri väylien kautta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, verkostojen kautta sekä oppilaitosyhteistyöllä. Alan osaajille on tarvetta ICT-alan palveluntuottajayritysten lisäksi muiden eri toimialojen yrityksissä. Junioritason osaajien on mahdollista päästä kehittämään osaamistaan esimerkiksi rekrytointikoulutusten kautta, joita TE-palvelut toteuttaa yhdessä yritysten kanssa.
Puhtauspalvelualalla tarjolla monipuolisia työsuhteita
Puhtauspalvelualan yritykset kertoivat painottavansa rekrytoinnissa hyviä yleisiä työelämätaitoja ja motivaatiota. Selvityksen mukaan alalle voi usein työllistyä myös ilman alan koulutusta.
Kielitaitovaatimus riippuu työtehtävästä ja työnsuorituspaikasta, esimerkiksi kotisiivouksessa edellytetään suomen kielen taitoa. Puhtauspalvelualalla on myös mahdollista mukauttaa työsuhteita työntekijän elämäntilanteen mukaan. Kokoaikatyön ohella tekijöille saatetaan tarjota esimerkiksi osa-aikaista työtä ja iltatyötä.
Alan avoimia työpaikkoja on tarjolla etenkin väkirikkaimmilla paikkakunnilla toimivissa suurissa ja keskisuurissa yrityksissä. Työnantajien mukaan puhtauspalvelualalla on potentiaalia kasvulle ja uusien työkohteiden hankkimiselle, mutta tähän tarvitaan lisää työvoimaa.
Sosiaali- ja terveysalalla tarvetta monipuolisesti
Sosiaali- ja terveysalan yrityksissä on selvityksen mukaan tarvetta ennen kaikkea lähihoitajille, sairaanhoitajille, hoiva-avustajille ja sosionomeille. Työnantajat nostavat esiin myös erikoistuneiden osaajien tarpeen esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja kehitysvammaistyön tehtävissä.
Sosiaali- ja terveysalan yrityksissä on jatkuvaa työvoiman tarvetta koko Keski-Suomen alueella. Alan työvoiman suuri tarve näkyy myös tilastollisesti avoimien työpaikkojen määrässä. Erityisenä haasteena on saada tarpeeksi hakijoita maakunnan reuna-alueille.
Alalla työvoiman tarve on jatkuvaa, ja se kasvaa väestörakenteen muuttuessa. Kova kysyntä mahdollistaa toisaalta työntekijöille monenlaisia työsuhteita, kuten keikkatyötä ja lomatuurausta.
Teknisen myynnin alalla painotetaan teknistä osaamista
Yrityskartoituksen mukaan teknisen myynnin alan yrityksissä on tarvetta työntekijöille, joilla yhdistyvät tekninen ja myynnillinen osaaminen. Kysyntää työntekijöille on etenkin yritysten välisessä B2B-myynnissä, jossa myynti on konsultoivaa ja ratkaisukeskeistä. Erityisen suuri tarve on erikoisteknisten tuotteiden ja palveluiden myynnissä, mutta myös yleisteknisten tuotteiden myyjiä kaivataan lisää.
Teknisen alan rekrytoinnissa painotetaan teknistä asiantuntijuutta ja esimerkiksi rakennustyömaalta saatua työkokemusta. Koulutuspohjaksi toivotaan ammatillista perustutkintoa tai tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoa. Teknisen kaupan asiantuntijatehtäviin voi työllistyä myös esimerkiksi tradenomin tutkinnolla. Alalla on tyypillisesti paljon piilotyöpaikkoja, ja rekrytointia tehdäänkin paljon verkostojen kautta.
Valtteri Nivala Ennakoinnin asiantuntija Keski-Suomen TE-toimisto
Oma aktiivisuus työnhaussa on työnhakijan tärkeimpiä valttikortteja. Aktiivinen työnhakija työllistyy usein nopeammin tavoittelemaansa työtehtävään. Aktiivisuus ei tarkoita enää vain perinteisten hakemusten lähettämistä ja mielenkiintoisten työnantajien kartoitusta, vaan siihen sisältyy kaikki toiminta, joka vie kohti työllistymistä ja työpaikkaa. Konkreettisia keinoja tähän ovat esimerkiksi video-CV:n tekeminen, LinkedIn-profiilin työstäminen, somenäkyvyyden lisääminen työnhakijana sekä verkostoituminen. Näiden keinojen avulla voi päästä näkyviin työnantajien tutkaan.
Aktiivisuus ei tarkoita enää vain perinteisten hakemusten lähettämistä ja mielenkiintoisten työnantajien kartoitusta, vaan siihen sisältyy kaikki toiminta, joka vie kohti työllistymistä ja työpaikkaa.
Työnhakijan kannattaa miettiä, millä uusilla keinoilla voisi kiinnittää työnantajan huomion. TE-palvelut tarjoaa monenlaista tukea ja vinkkejä muun muassa oman osaamisen esille tuomiseen sekä työnhaussa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kartuttamiseen. Esimerkiksi erilaiset valmennukset toimivat erinomaisena tukena työnhaussa. Apua saa myös suoraan omalta TE-asiantuntijalta.
Yhtenä kompassina työnhaussa kannattaa hyödyntää uutta Työmarkkinatoria, jossa työnhakijat ja työnantajat kohtaavat tekoälyn avustuksella. Sivustolta löytyy paitsi avoimia työpaikkoja, myös runsaasti työnhakua tukevaa infosisältöä. Työnhakija voi myös perustaa Työmarkkinatorille työnhakuprofiilin, jonka kautta työnantajat voivat löytää uutta työtä etsivän.
Yhtenä kompassina työnhaussa kannattaa hyödyntää Työmarkkinatoria, jossa työnhakijat ja työnantajat kohtaavat tekoälyn avustuksella.
Töitä hakiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka motivoituneen kuvan antaa itsestään. Monet työnantajat etsivät täydellisten osaajien sijaan nimenomaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä ja kehittyä. Kerro, miksi haluat juuri kyseiseen työpaikkaan, ja korosta parhaita puoliasi häpeilemättä mutta totuudenmukaisesti! Sopivan työpaikan löytyminen voi olla yhden onnekkaan yhteydenoton päässä!
Keinoja, joilla yritys voi itse vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, ovat myönteinen työnantajakuva ja imago, ennakoiva ja ennakkoluuloton rekrytointi sekä olemassa olevan henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen.
Työnantajakuva ja imago
Työnantajakuva syntyy usein siitä, millaista viestiä yrityksen työoloista ja yrityskulttuurista kantautuu ulospäin ja millainen kuva yrityksestä sekä sen tuotteista ja palveluista on julkisuudessa. Nykyään myös yrityksen missio on entistä tärkeämpi tekijä rekrytointimarkkinoilla. Sanotaan, että erityisesti nuoret työnhakijat haluavat työltään merkityksellisyyttä sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä yritys haluaa toiminnallaan saavuttaa. Tämä ei kuitenkaan rajoitu vain nuoriin, vaan samaa kuulee enenevässä määrin myös esimerkiksi alan vaihtajilta.
Nykyään yrityksen missio on entistä tärkeämpi tekijä rekrytointimarkkinoilla.
Työn tekemiseen halutaan myös lisää vapautta. Tämäkään ei rajoitu pelkästään työmarkkinoille tulevaan sukupolveen, vaan samaa kuulee myös työelämässä olevilta, alan vaihtajilta sekä työnhakijoilta. Vaikka tekoälystä tai vaikkapa alustataloudesta puhutaan usein uhkana, työmarkkinat myös hyötyvät uusista tavoista tehdä työtä ja tarjota työpanosta. Ne voivat lisätä työn merkityksellisyyttä ja vapausasteita työntekijälle ja pienentää rekrytointiin liittyviä riskejä työnantajalle, mikä voi myös madaltaa työttömänä olevien työllistymiskynnystä. Teknologian kehityksen ohella työnhakijoiden muuttuvat arvostukset kannattaakin ottaa huomioon työpaikoilla ja toivottavasti myös työmarkkinoihin liittyvää sääntelyä uudistettaessa.
Edelläkävijäksi rekrytointimarkkinoilla haluavan yrityksen kannattaa miettiä yrityksen missiota sen perustehtävää hieman laajemmasta näkökulmasta ja miettiä myös sitä, miten työhön ja sen tekemiseen tuodaan lisää vapausasteita. Näihin tekijöihin panostavan yrityksen hyödyt eivät useinkaan realisoidu pelkästään houkuttelevuuden kasvuna, vaan työvoiman vahvempana motivaationa ja sitoutumisena yritykseen.
Ennakoiva ja ennakkoluuloton rekrytointi
Työvoiman saannin varmistamiseksi rekrytointiin kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Rekrytointitilanteita kannattaa hyödyntää yrityksen imagon vahvistamiseen, näkyvyyden lisäämiseen sekä tavoitteiden esille tuomiseen. Niiden kautta voi myös kertoa siitä, että yritys kehittyy.
Rekrytointi-ilmoituksessa kannattaa tuoda esille yrityskulttuuria ja yrityksen tavoitteita sekä nostaa esille niitä mahdollisuuksia, joita työpaikka tarjoaa työntekijälle. Kilpailun työvoimasta kiihtyessä työnhakijaa kiinnostaa enenevässä määrin se, mitä työpaikka tarjoaa hänelle.
Rekrytointi kannattaa toteuttaa useita kanavia hyödyntäen. Sosiaalisen median lisäksi erilaiset CV-pankit ja vuorovaikutteiset rekrytointikanavat (TE-live) ovat tätä päivää. Jos työvoimaa ei kaikesta huolimatta löydy, sitä kannattaa hakea kansainvälisesti tai sopia vaikkapa yhteistyöstä toisen yrityksen kanssa.
Paras tekijä tehtävään voikin olla osatyökykyinen henkilö, yli 55-vuotias työnhakija tai maahanmuuttaja.
Työnhakijaan kohdistuvien odotusten osalta kannattaa miettiä aiempaa syvällisemmin sitä, millä tekijöillä viime kädessä on merkitystä työtehtävässä onnistumisessa. Usein työnhakijat jättävät hakematta työpaikkaa yksittäisten työpaikkailmoituksesta ilmenevien osaamisvaatimusten vuoksi. Kannattaakin miettiä, voidaanko koulutustaustaa laajentaa perinteisestä tai onko mahdollisesti hakijan kehittymispotentiaali olemassa olevaa osaamista tärkeämpää, voidaanko tehtävät oppia työpaikalla vai pitääkö olla työkokemusta alalta ja mikä merkitys on henkilön muilla ominaisuuksilla.
Rekrytoinnissa kannattaa myös irrottautua luutuneista asenteista. Paras tekijä tehtävään voikin olla osatyökykyinen henkilö, yli 55-vuotias työnhakija tai maahanmuuttaja. Näihin kohderyhmiin kuuluvilta työnhakijoilta kuulee usein, että he eivät kelpaa avoimiin työpaikkoihin, vaikka motivaatio työllistyä olisi kova ja sopivaa osaamistakin olisi.
Olemassa olevasta henkilöstöstä huolehtiminen
Jotta edellä mainittuja imagotekijöitä voi aidosti hyödyntää yrityksen rekrytoinnissa, pitää asioiden olla kunnossa yrityksessä. Työoloihin, työyhteisöön ja työhyvinvointiin panostamista voidaan pitää perusedellytyksenä myönteiselle työnantajakuvalle. Yrityksen uusiutuminen, uuden teknologian käyttöönotto sekä tuotteiden ja palvelujen kehittäminen edellyttävät osaavaa henkilöstöä. Edelläkävijäyrityksissä henkilöstöä ei kouluteta ainoastaan työskentelemään uudessa toimintaympäristössä, vaan tavoitteena on saada henkilöstö mukaan yrityksen kehittämiseen. Tämä on myös oleellinen osa työn merkityksellisyyden kokemusta.
Vetovoima synnyttää kerrannaisvaikutuksia
Yritys voi tehdä paljon toimia parantaakseen houkuttelevuuttaan työmarkkinoilla. Vetovoimaiset työpaikat löytävätkin usein työvoimaa myös silloin, kun alalla on työvoimapulaa. Joskus työvoimaa ei kuitenkaan löydy kotimarkkinoilta ja sitä lähdetään hakemaan EU-alueelta tai kolmansista maista. Kansainvälisestä rekrytoinnista onkin tulossa arkipäivää yhä useammassa yrityksessä, ja vetovoima auttaa myös ulkomaisten osaajien houkuttelussa.
Työntekijöiden lisääntyvä kiinnostus merkitykselliseen työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa ottaa työpaikoilla vastaan mahdollisuutena entistä tiiviimpään yhteistyöhön henkilöstön ja johdon välillä.
Yrityksen työmarkkinakuntoon saattamisen etuna on se, että edellä kuvattuihin asioihin panostaminen hyödyttää yritystä kokonaisvaltaisesti sekä näkyy yleensä myös yrityksen tuloksessa. Työntekijöiden lisääntyvä kiinnostus merkitykselliseen työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa ottaa työpaikoilla vastaan mahdollisuutena entistä tiiviimpään yhteistyöhön henkilöstön ja johdon välillä. Viime kädessä molempien tavoitteena on vetovoimainen ja menestyvä organisaatio ja työpaikka.
Vetovoima on kahden kauppa
Vaikka käsillä näyttäisivät olevan työnhakijan markkinat, on hyvä muistaa, että teknologian kehitys hävittää työpaikkoja kiihtyvällä tahdilla. Suorittavilla aloilla työpaikkojen uusiutuminen on ollut todellisuutta jo pitkään. Keinoälyn kehitys tulee vaikuttamaan samansuuntaisesti monilla asiantuntija-aloilla. Työnhakijoiden ei siis tässäkään tilanteessa kannata jäädä odottelemaan työnantajien yhteydenottoja, sillä aktiivisuus, hyvä asenne sekä vahva motivaatio ja innostus ovat asioita, joita työnantajat arvostavat myös jatkossa ja niitä ominaisuuksia kehittämällä työnhakija voi olla itse mukana rakentamassa vetovoimasta työpaikkaa.
Työttömien määrä saavutti jo huhtikuussa Keski-Suomessa vuoden 2019 tason, jolloin työttömyys oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2008. Elpyminen koronan aiheuttamasta työttömyyden kasvusta on tapahtunut nopeasti, ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät näyttäisi vielä heijastuvan työllisyystilanteeseen. Merkittävä osa koronapandemian työllisyysvaikutuksista näkyi lomautusten voimakkaana kasvuna vuonna 2020, mutta myös työttömyys oli vielä viime vuoden alussa Keski-Suomessa noin 2000 henkilöä korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019.
Samalla kun pandemian aikana patoutuneen talouskasvun purkautuminen on johtanut myönteiseen työllisyyskehitykseen, se on johtanut myös työvoimapulaan, mikä heikentää yritysten kasvumahdollisuuksia ja lisää painetta työvoimakustannusten nousulle.
Työttömyys on rakenteellista
Suomen työttömyys on varsin rakenteellista. Rakenteellisesti työttömien osuus työttömistä työnhakijoista on Keski-Suomessa 71 prosenttia ja koko maassa 70 prosenttia (vajaavuosikeskiarvo). Rakenteellisen työttömyyden osuus työttömistä työnhakijoista reagoi talouden suhdanteisiin. Laskusuhdanteessa suhdannetyöttömyys lisääntyy, mikä vähentää rakenteellisen työttömyyden suhteellista osuutta kokonaistyöttömyydestä, vaikka rakennetyöttömien määrä usein kasvaa työmarkkinoille pääsyn vaikeutuessa.
Pitkä laskusuhdanne usein lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, joka sulaa vasta viiveellä talouden elpyessä.
Rakenteellinen työttömyys on tuttu ilmiö koko euroalueella, ja siitä syytetään joustamattomia työmarkkinoita, etuuksien synnyttämiä kannustinloukkuja, työvoiman maantieteellisen liikkuvuuden vähyyttä sekä tiukkoja työmarkkinasäädöksiä.
Rakennetyöttömyyttä ja työvoimapulaa samaan aikaan
TE-toimiston asiakkailla rakenteellinen työttömyys ilmenee työttömyyden pitkittymisenä, toistuvuutena sekä haasteena päästä työllistymistä edistävien palvelujen jälkeen työmarkkinoille.
Voidaan myös puhua ammatillisesta tai maantieteellisestä rakenteellisesta työttömyydestä. Tästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun rakennemuutoksessa supistuvalta toimialalta vapautuva työvoima ei vastaa kasvualojen tarpeita joko sijainnin tai osaamisen osalta.
Syy siihen, että työttömyyttä esiintyy kovan työvoimapulan aloilla, piileekin usein juuri rakenteellisessa työttömyydessä.
Rakennetyöttömyyden taustalla on useita tekijöitä
Rakennetyöttömyyttä pidetään usein yksilötasolla monen tekijän summana. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on monesti osaamiseen, sijaintiin, työkykyyn ja ikään liittyviä tekijöitä. Vaikka 55 vuotta täyttäneet muodostavat kolmanneksen rakennetyöttömistä, kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään yli 55-vuotiaiden haaste. Keski-Suomessa rakennetyöttömistä 67 prosenttia on 15-55-vuotiaita.
Kun rakennetyöttömien ryhmää tarkastellaan eri indikaattorien kautta, havaitaan, että useimmat tekijät eivät ole vahvemmin edustettuina rakennetyöttömissä verrattuna työttömiin työnhakijoihin yleensä. Tilanne on ymmärrettävästi tällainen noususuhdanteessa, koska suurin osa työttömistä on rakennetyöttömiä. Tilanne voi olla kuitenkin toinen laskusuhdanteessa, kun työttömissä työnhakijoissa on mukana suhdannetyöttömät, joiden työttömyyden taustalla on rakenteellisten syiden sijaan talouden kehitys. Usein laskusuhdanne jättää kuitenkin jälkeensä myös rakenteellista työttömyyttä, ja voisikin ehkä todeta, että työttömyys pitkittyy osin samoista syistä kuin se ylipäätään syntyy.
Työttömyyden pitkittyminen tuo usein mukanaan muitakin haasteita, minkä takia rakennetyöttömistä suurempi osa on TE-toimistoissakin tuetun palvelun piirissä kuin työttömistä yleensä. Ero ei kuitenkaan ole suuri.
Rakennetyöttömyyttä pidetään usein yksilötasolla monen tekijän summana. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on monesti osaamiseen, sijaintiin, työkykyyn ja ikään liittyviä tekijöitä.
Tekijöitä, jotka vaikuttava työttömyyden ja rakennetyöttömyyden syntyyn, on useita. Ammatillisen koulutuksen puute on osasyynä noin kolmannekseen työttömyydestä. Se näyttäisi lisäävän työttömyyden pitkittymisen riskiä ja painottuvan rakennetyöttömien kohdalla hieman enemmän nuoriin työnhakijoihin, joskin ero ikäryhmien välillä on suhteellisen pieni.
Myös työkykyyn liittyvät tekijät ovat hieman yleisempiä rakennetyöttömillä kuin työttömillä yleensä. Työkykyyn liittyvät tekijät korostuvat hieman 35 vuodesta ylöspäin, mutta ero ikäryhmien välillä on suhteellisen pieni.
Vaikka rakennetyöttömyys ei näytä painottuvan tietyille aloille, voi rakennetyöttömyyden taustalla olla myös alakohtaisia tekijöitä, sillä rakennetyöttömyyden lajeista toistuvaistyöttömyys näyttäisi painottuvan kausityöaloille (rakennus, korjaus ja valmistus) sekä aloille, joilla vaihteleva työaika on muita aloja yleisempää (esim. palvelu- ja myyntityö).
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset työllisyyteen
Koronapandemian laannuttua työllisyyskehitykseen tuo epävarmuutta erityisesti Euroopan epävakaa tilanne, joka vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin markkinavaikutusten, kustannuspaineiden ja tuotannontekijöiden saatavuusongelmien muodossa.
Keski-Suomen TE-toimiston keväällä toteuttama yrityskysely osoitti, että raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannusten nousu on laskenut yritysten tuotto-odotuksia ja vaikeuttanut tarjousten hinnoittelua. Raaka-aineiden ja tuotantopanosten saatavuudessa on ongelmia ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten toimitusvarmuuteen. Sekä raaka-aine että tuote- ja palvelumarkkinoilla on jouduttu etsimään uusia väyliä. Osa yrityksistä kertoi lomautuksista tai henkilöstövähennyksistä. Osalla oli edelleen hyvä tilauskanta ja pikemminkin työvoimapulaa.
Mikäli talouskasvu jatkuisi, Keski-Suomessa voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys alkaisi purkautua. Tämän suuntaista kehitystä on jo nähtävissä.
Työllisyyskehitys ei ainakaan kesäkuussa vielä indikoinut hyökkäyssodan vaikutuksia. Lomautusten määrä on sekä Keski-Suomessa että koko maassa hieman vuotta 2019 korkeampi, mutta on vaikea arvioida, onko taustalla koronan jälkeinen tilanne vai Venäjän hyökkäyssota.
Venäjän hyökkäyssota on nostanut keskusteluun myös stagflaation (lama yhdistettynä korkeaan työttömyyteen ja inflaatioon) uhan, joskin sitä pidetään edelleen verrattain pienenä. Talouteen kohdistuvat poikkeustilanteet ovat kuitenkin lisänneet epävarmuutta sekä työmarkkinoilla että taloudessa yleensä.
Mikäli talouskasvu jatkuisi, Keski-Suomessa voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys alkaisi purkautua. Tämän suuntaista kehitystä on jo nähtävissä. Keski-Suomen erityispiirteenä näyttäisi olevan se, että laskusuhdanteessa työttömyyden pitkittymisriski oli maan keskiarvoa suurempaa, kun taas noususuhdanteessa pitkäaikaistyöttömyys purkautuu maan keskiarvoa nopeammin.
Työllisyyskehitys eriytyy
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa tehdyt ennusteet työllisyyden kehityksestä arvioivat, että koronan patoaman kasvusysäyksen jälkeen työllisyyden kasvu hidastuu, koska tarjolla on yhä vähemmän avoimiin työpaikkoihin soveltuvaa työvoimaa ja työikäinen väestö vähenee.
Sitran selvityksen mukaan 2020-luvulla työmarkkinoilta poistuu vuositasolla 50 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee ja väestön keskittyminen keskuskaupunkeihin ja niiden lähialueille sekä korkeakouluseuduille lisääntyy. Väestökehitys johtaa työllisyyskehityksen eriytymiseen. Tämä näkyy jo nykyisin kuntien välisessä vertailussa. Keski-Suomessa rakennetyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vaihtelee 57 ja 76 prosentin välillä. Keskuskaupungissa ja sen lähikunnissa työmarkkinoiden dynamiikka on muita kuntia vahvempi.
Uusi talouden aalto
Oman mausteena työllisyyskehitykseen antaa käynnissä oleva siirtymä bio- ja digitalouteen. Se voi pitkällä tähtäimellä muuttaa talouskasvun tavoitteita ja synnyttää jälleen uuden haasteen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle perinteisten toimialojen uusiutuessa. Tähän on hyvä valmistautua muutoksen käynnissä ollessa myös yrityksissä. Työvoiman osaamisen muuntaminen vastaamaan yrityksen uusia tavoitteita on sekä yrityksen työnantajakuvaan vaikuttava tekijä että uusiutumiskykyä edistävä kilpailutekijä, johon kannattaa panostaa.
Millaisten asioiden äärellä unohdat ajan kuluvan? Mitä rakastit tehdä lapsena? Rakastatko keskustella? Tykkäätkö numeroista? Ymmärrätkö koneita paremmin kuin ihmisiä? Oma osaaminen katoaa helposti näköpiiristä, etenkin jos kukaan ei ole hoksannut antaa siitä palautetta. Oma osaaminen voi myös olla ikään kuin liian lähellä.
Käsitystä omasta osaamisesta voi haastaa niin uusi perhetilanne kuin uusi työnkuvakin. Työn päättyminen edellyttää aina jonkinlaista oman osaamisen uudelleentarkastelua. Myös jatkuvat määrä- tai osa-aikaisuudet voivat haastaa. Jäikö osaaminen oppilaitokseen? Jäikö se edelliseen työpaikkaan? Onko sitä? On!
Harva osaa nähdä osaamisensa kirkkaasti yksin. Käsitys omasta osaamisesta, ammatillinen identiteetti, jäsentyy vuorovaikutuksessa. Peilinä voi toimia niin pelikaveri, puoliso kuin urien ammattilainenkin. Työttömyys voi haastaa käsitystä omasta osaamisesta myös tunnetasolla, ja silloin tunteiden kohtaamiselle on hyvä antaa ensin tilaa.
Osaamisen koko kirjo
Harvemmin muistetaan, että työkokemuksen ohella myös elämänkokemus rakentaa osaamisen kokonaisuutta, joskus jopa kaikkea aiemmin tehtyä työtä vahvemmin. Opettiko sairaus kohtaamaan ihmisiä uudella tavalla? Laittoiko kriisi arvot uuteen järjestykseen? Löysitkö elämänmatkalla itsestäsi ihan uusia puolia?
Myös harrastuksissa, vapaaehtoistöissä ja luottamustehtävissä osaaminen voi karttua kuin huomaamatta. Niiden parista kannattaa pyytää suosituksia ja jopa todistuksia hankitusta osaamisesta. Omaa osaamista kartuttavat myös verkostomme. On hyvä tietää, keneltä mitäkin asiaa kannattaa kysyä. Ja toisinaan tärkeintä on tunnistaa oman osaamisensa rajat.
Koulutuksen ohella meille voi kertyä vahvaakin teoreettista ymmärrystä ihan muita kanavia pitkin. Oletko perehtynyt huviksesi johonkin aihealueeseen vapaa-ajallasi? Jouduitko jonkin vaikean tilanteen vuoksi oppimaan ihan uutta? Älä anna aiemmin hankitun koulutuksen kahlita ajatusta osaamisestasi!
Taitoja saatetaan myös joskus väheksyä tietojen rinnalla. Mitä jos niiden merkitys on vain kasvanut aikana, jona tietoa on saatavilla hukuttavan paljon? Mitä jos mestari onkin tiedonhankintataitoinen, ei tietäjä? Digitaalinen kehitys ja sen mukanaan tuomat muutokset työelämässä haastavat jokaisen työikäisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Vakituisessakaan työssä ei voi ummistaa silmiään uuden oppimisen tarpeelta. Yhtä tärkeää se on työnhakijana.
Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työnhakijana
Työnhakijana osaamisen kehittämiselle on monia hyviä mahdollisuuksia. Työvoimakoulutuksina tarjotaan niin lyhyitä täydennyskoulutuksia kuin kokonaisia tutkintojakin. Tarjonta on laajentunut yhä enemmän myös korkeakouluopintojen puolelle. RekryKoulutuksissa koulutetaan suoraan tulevaan työhön. Omaehtoiset opinnot voivat olla vaihtoehto, jos alan opintoja ei työvoimakoulutuksena tarjota ja on todettu, että kouluttautuminen on sopivin tapa päästä työmarkkinoille takaisin.
Ammatillisen identiteetin työstäminen tukee kykyämme tehdä päätöksiä ja siirtoja omalla työuralla. On helpompi päättää, minne on menossa, jos hahmottaa, mistä on tulossa ja missä on nyt. Siihen tarvitaan tilaa ja aikaa pohtia ammatillista minää, ja tällaista tilaa voivat tarjota vaikkapa uravalmennukset. Niistä on muuten tullut osallistujilta erinomaista palautetta. Myös maksutonta uraohjausta on tarjolla.
Minulla on unelma. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen suomalainen uskaltaa katsoa omaa osaamistaan arvostaen silmiin vähintään peilin edessä – ja näkee samalla, miten osaamistaan haluaa seuraavaksi kehittää.
Se oli maaliskuuta 2020, kun otin hiihtolomakohteeksi etelän. Julkisuudessa oli näkynyt tietoja Kiinan Wuhanissa leviävästä uudesta viruksesta, mutta ei käynyt mielessä, että maailmanlaajuinen pandemia voisi olla realismia nykypäivänä. Viikon ehdin nauttia hitaista aamiaisista terassilla, merellisistä aamu-uinneista sekä tuntien vaeltelusta vanhoissa kortteleissa, kirkoissa ja puistoissa, kunnes uutislähetyksissä alkoi näkyä järkyttäviä uutiskuvia maailmalta. Kansainvälinen uutiskuvasto ei saavuttanut Suomea siinä laajuudessa kuin se oli nähtävissä BBC:llä tai CNN:llä.
Toinen lomaviikko meni rajoitusten keskellä. Ruokakauppaan sai mennä, mutta puistossa maleksiminen johti nopeasti poliisin puheille. Hotellissa suljettiin kaikki ruokailutiloja lukuun ottamatta. Kattoterassikin rajattiin nauhoilla, kun valvontahelikopteri oli nähnyt yläilmoista, että sitä käytettiin ulkoiluun.
Suomi järjesti evakuointilentoja kotimaahan. Niihin liittyen käytiin vertailevaa keskustelua matkailijoiden kesken. Aina, kun joku sai tiedon lennosta, kiinnostuneita riitti ympärillä. Hotelli tyhjeni päivä päivältä. Sekaannus lentolipuissa oli johtaa lentokentällä vietettyyn yöhön, koska taksit eivät kuljettaneet enää ketään takaisin kaupunkiin. Maailma sulkeutui.
Työttömien aalto
Paluun jälkeinen arki alkoi etätyössä, vapaaehtoisessa karanteenissa ja koronakokouksissa, joita oli päivittäin useita. Sijaiset olivat käynnistäneet koronatoimet lomani aikana esimerkillisesti. Koronan myötä tuli laajamittainen etätyö, lomautettujen aalto, työttömien aalto, ja työttömien yrittäjien aalto. Tulivat rajoitustoimet, koronakaranteenit, poikkeuslait, koronatuet ja erillisrahoitusta TE-toimistoille koronan aiheuttamiin lisätehtäviin. Asiakasmäärien kasvu oli niin mittava, että henkilöstöä jouduttiin siirtämään eri tehtäväalueilta hoitamaan ruuhkia.
Työllisyydenhoidon saralla samaan aikaa uusi hallitus laati työllisyyspolitiikan suuntaviivoja, kuten työllisyyden kuntakokeiluja, pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta, Työkanava Oy:tä sekä TE-palvelujen siirtoa paikallistasolle.
Vuosi 2021 alkoikin työllisyyden kuntakokeilujen valmistelun merkeissä. Maaliskuussa henkilöstöä siirtyi kokeilukuntiin ja yhteistyö kokeilukuntien kanssa tiivistyi entisestään. Keväällä hallitus teki päätöksen TE-palvelujen pysyvästä siirrosta kuntiin vuonna 2024.
Rekrytointien syksy
Pian koronan taltuttamiseen saatiin rokotteet ja tuli seesteisempiä aikoja, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotuskattavuus kasvoi. Odotettiin paluuta normaaliin ja mahdollisuutta tavata asiakkaita ja kumppaneita jälleen kasvokkain.
TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen vuoden 21 syksyä värittivät Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottoon liittyvät mittavat 65 uuden viran rekrytoinnit.
2020-luvun alku on ollut Keski-Suomelle myös rakennemuutosten aikaa. Säynätsalon vaneritehtaan lakkauttamista seurasi Jämsän Kaipolan tehtaan lakkauttaminen ja tämän jälkeen turvealan alasajo. TE-toimisto on saanut runsaasti kiitosta rakennemuutostilanteiden hoidosta, ja omalta osaltamme haluamme kiittää sidosryhmiä hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä näissä tehtävissä.
Valoa horisontissa
Vuonna 2021 on alkanut näkyä myös selvää elpymistä työmarkkinoilla. Lokakuussa 14 Keski-Suomen kuntaa oli alle 10 prosentin työttömyydessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi sekä tuotannollisilla että asiantuntija-aloilla. Työmarkkinat ovat kääntyneet työnhakijan markkinoiksi. Tästä johtuen työnantajien kiinnostus rekrytointikoulutuksia sekä TE-toimiston Miitti- ja TE-live-rekrytointitapahtumia kohtaan on ollut vahvaa. Myös työnhakijoiden kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut, mikä näkyy starttirahan kysynnässä.
Samalla kun Kaipolasta on alkanut useita uusia polkuja henkilötasolla, on Keski-Suomessa vireillä useita kiinnostavia yrityshankkeita. Kaipola Green Port, Metsä Groupin laajeneminen Äänekoskella, tekstiilikuitujen kehitystyö, Keuruun kuorma-autojen konversiotehdas – vain muutamia mainitakseni. Myös monet Keski-Suomen tärkeistä kivijalkayrityksistä kehittyvät ja rekrytoivat uutta työvoimaa. Kaikki tämä kertoo siitä, että Keski-Suomi on uudistumassa ja tiellä bio- ja digitalouden aallonharjalle.
Tätä joulutervehdystä kirjoittaessani kaksi koronavuotta sekoittuvat toisiinsa, koska ajan kulku on ikään kuin kiihtynyt ja tapahtumat nivoutuvat toisiinsa muodostaen tämän hetken. Korona-ajalla on paljon opetuksia meille. Keski-Suomen TE-palveluissa ne liittyvät henkilöstön ja sidosryhmäkumppanien ammattitaidon, osaamisen, sitoutumisen, välittämisen, päämäärätietoisuuden ja sitkeyden suureen merkitykseen asiakastyössä, yhteistyössä ja onnistumisessa.
Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja tunnelmallista joulun aikaa sekä sidosryhmäkumppaneille että henkilöstölle niin TE-toimistossa kuin työllisyyden kuntakokeiluissa.
Tuula Säynätmäki Keski-Suomen TE-toimiston johtaja
TE-live-lähetys muistuttaa monella tapaa perinteistä TV-lähetystä. TE-live-tiimi Alpertti Rieskjärvi ja Reetta Uusitalo pitävät huolen lähetysvieraiden viihtyvyydestä.
Uusi vuorovaikutteinen rekrytointikanava TE-live aloitti lähetyksensä Keski-Suomessa lokakuussa. TE-livessä tuotetaan suoria lähetyksiä avoimista työpaikoista, työelämän tärkeistä teemoista sekä erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Lähetyksiä voi katsoa myös tallenteina jälkikäteen TE-liven verkkosivuilla osoitteessa te-live.fi.
TE-live monipuolistaa TE-toimiston palveluita, edesauttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä ja avaa uudenlaisia mahdollisuuksia niin työnantajille kuin työnhakijoillekin.
“TE-live tarjoaa rekrytoivalle organisaatiolle maksutonta näkyvyyttä ja mahdollistaa samalla organisaation esittelyn ja miksei myös brändäämisen potentiaalisille työnhakijoille. Työnhakijat saavat tavanomaista rekrytointi-ilmoitusta selkeämmän käsityksen avoimista tehtävistä. Samalla työnhakijalle syntyy vahvempi mielikuva organisaatiosta ja sen tarjoamista uramahdollisuuksista”, Keski-Suomen TE-palveluiden johtaja Tuula Säynätmäki kertoo.
Erinomaista palautetta työnantajilta
Ensimmäiset kokemukset palvelusta ovat olleet rohkaisevia. TE-live on saanut kiitosta muun muassa helppoudestaan ja tuloksellisuudestaan. Keski-Suomen ensimmäisessä TE-live-lähetyksessä mukana ollut ISS Palveluiden rekrytointiasiantuntija Laura Kemppinen kiittelee erityisesti sujuvaa yhteistyötä TE-live-tiimin kanssa.
“Voin lämpimästi suositella TE-liveä. Käytännön järjestelyt ja live-lähetyksen toteutus sujuivat ongelmitta. Palvelu ei vaatinut liikaa työnantajalta, vaan tapahtumaan osallistuminen oli tehty helpoksi. Minun ei tarvinnut jännittää, miten homma toimii”, Kemppinen sanoo.
Kemppinen on tyytyväinen myös TE-liven tuottamaan näkyvyyteen.
“Lähetykseen osallistuminen lisäsi tietoutta avoimista tehtävistämme ja ISS:stä luotettavana ja monipuolisena työnantajana. Uskon, että pystyimme herättämään useiden hakijoiden mielenkiintoa ISS Palveluita kohtaan.”
Lähetysaikoja vapaana alkuvuodelle
TE-liven rekrytointilähetyksissä organisaation edustajat pääsevät kertomaan avoimista tehtävistään ja työnhakijat kyselemään kysymyksiä anonyymisti chatissa. Lähetystä luotsaa TE-live-tiimi, jonka muodostavat Keski-Suomessa tuottaja-toimittaja Reetta Uusitalo ja AV-teknikko Alpertti Rieskjärvi. Kaksikko pitää huolen siitä, että studio- tai etävieraat ovat valmiina lähetykseen.
“TE-live on kätevä ja käytännönläheinen työkalu rekrytointia vauhdittamaan. Mukaan kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä”, TE-liven tuottaja-toimittaja Reetta Uusitalo kannustaa.
Keski-Suomen TE-live-tiimi tuottaa loppuvuoden aikana vielä muutaman rekrytointilähetyksen sekä infolähetyksiä työllisyyteen ja TE-toimiston palveluihin liittyvistä aiheista. Tiimin kalenteri on buukattu täyteen tämän vuoden osalta, mutta tammi-helmikuulle on vielä tilaa. Rekrytointiaikeissa olevien yritysten ja muiden organisaatioiden kannattaa siis olla yhteyksissä TE-live-tiimiin pikimmiten.
Lisätietoa TE-livestä
Jos haluat tutustua TE-liveen tarkemmin tai katsoa tulevia ja menneitä lähetyksiä, vieraile TE-liven verkkosivuilla: https://te-live.fi/
Jos sinulla on TE-liveen liittyviä kysymyksiä tai haluat varata lähetysajan organisaatiollesi, ota rohkeasti yhteyttä:
Tuottaja-toimittaja Reetta Uusitalo, TE-live-tiimi, Keski-Suomen TE-toimisto, p. 0295 046 229, reetta.uusitalo@te-toimisto.fi
Keski-Suomen TE-palvelut rahoittaa vuonna 2021 yhteensä 10 työvoimapoliittista hanketta eli TYPO-hanketta. Viimeksi TYPO-hankkeiden kuulumisista päivitettiin 15.6.2020 ilmestyneessä blogitekstissä Poikkeustilanteeseen mukautettu hanketoiminta pyörii etänäkin. Kirjoituksen aiheena oli hankkeiden sopeutuminen poikkeusajan arkeen. Nyt reilu vuosi myöhemmin on hyvä hetki tutkiskella mitä hankkeille kuuluu tänään.
Poikkeusajasta on tullut, jos ei uusi normaali, niin ainakin määrittämättömän ajan kestävä vallitseva tilanne. Hankkeille suunnatun kyselyn myötä vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että hankkeiden toimintaa on saatu sopeutettua uuteen arkeen istuvaksi.
Kysyimme heinäkuun lopussa muutamalta TYPO-hankkeen hanketyöntekijältä poikkeusajan vaikutuksista hankkeiden arkeen toimintavuonna 2021.
Ohjaustarpeen kasvua ja lisääntynyttä kaipuuta sosiaalisiin kontakteihin
Laukaan alueella toimivan Luotsi-projekti -hankkeen toiminta-ajatuksena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työllistymään. Luotsi-projekti järjestää työkokeilupaikkoja, palkkatukityöpaikkoja ja mahdollisuuksia oppisopimusopiskeluun Väentupa ry:n yksiköissä. Palkkatukityön, työkokeilujakson ja oppisopimusopiskelun päättyessä valmennettava ohjataan mahdollisimman joustavasti avoimille työmarkkinoille.
Laukaan Väentupa ry:n hallinnoiman Luotsi-projektin työnohjaaja Tuomo Mäkeläinen kommentoi tilannetta positiivisella mielellä:
– Kevään 2020 säikähdyksestä on selvitty ja vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin hyvin. Perustoimintaan poikkeusaika ei ole enää tänä vuonna vaikuttanut radikaalisti. Kevään 2021 ilmiönä on tullut ihmisten kasvava halu etsiä sosiaalisia kontakteja ja ohjausta. Tämä on näkynyt myös kasvavana motivaationa etsiä uusia suuntia työelämässä.
Keväällä 2021 moni työ löysi tekijänsä pohjoisessa Keski-Suomessa
Saarijärvellä, Karstulassa, Kivijärvellä, Kannonkoskella ja Kyyjärvellä toimivan Kehräkumppanit ry:n OTE 2 -hankkeen toiminta-ajatus on etsiä osaamista ja kiinnostuksen kohteita vastaavia työkohteita alueen laajasta työnantajaverkostosta. Hankkeessa työllistetään asiakkaita eri kohteisiin palkkatuen avulla.
OTE2 -hankkeen hanketyöntekijät. Kuva: Heli Ihanainen
– Epidemiatilanne näkyi vuoden vaihteessa epävarmuutena työsuhteiden jatkojen kannalta. Poikkeustilanteen vaikutukset ovat olleet toki hyvin toimialakohtaisia. Kevätkaudella 2021 tilanne on lähtenyt normalisoitumaan. Kesäkauden kausityöt pyörivät entiseen tapaan ja keväästä 2021 voisi jopa sanoa, että työllistymisiä oli runsaasti, kommentoi Heli Ihanainen Kehräkumppanit ry:n OTE2 -hankkeesta.
Poikkeusajasta huolimatta hankkeiden toiminta on jatkunut pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan ja poikkeusjärjestelyt on saatu sopeutettua osaksi hanketoiminnan arkea. Hankkeiden syksyn 2021 toimintakausi on nyt käynnistymässä ja kaivattua ohjausta on saatavilla hankkeiden kautta koko Keski-Suomessa erilaisten valmennusten, yksilöohjauksen ja muiden palveluiden avulla.
TYPO-hankkeisiin ja syksyn 2021 toimintaan pääset tutustumaan oheisten linkkien kautta. Tulemme myös julkaisemaan elo-syyskuun aikana lisää tietoa hankkeiden kohderyhmistä ja palveluista Facebook-sivuillamme @TEtoimistokeskisuomi. Syksyn aikana tuttuun tapaan avautuu myös hankehaku vuodelle 2022.
Lisätietoja Keski-Suomen alueen työvoimapoliittisista hankkeista löydät hankkeiden verkkosivuilta
Töiden välillä 